tiistai 22. joulukuuta 2015

Mutkat suoriksi suippokaalilla

Mutkat suoriksi suippokaalilla



Maanantai-aamun auringonnousu keittiön ikkunasta kuvattuna


Varsinkin näin joulun tienoilla on kiireitä ja hommailuja ja siksi tavallisia rutiineja tekee mieli vähän oikaista, että jää sitten aikaa kaikelle kivalle touhulle. Itse jouduin harmikseni köllöttelemään lähes koko viime viikon selkä jumissa noidannuolen kourisssa ja siksipä nämä muutama joulunaluspäivä täyttyy sitten monenlaisesta puuhasta.













Viikonloppuna löysin kaupasta todella kauniin ja rapsakan suippokaalin ja maanantai-iltana joulutontun hommien lomassa tyrkkäsin reippasti oikaistun kaalilaatikon uuniin muhimaan. Se maistui todella hyvältä omatekoisen joulunpunaisen karpalohillon parina. 

Olen saanut summittaisen ohjeen joskus puhelimessa äidiltäni ja kirjannut sen varmasti jollekin lappuselle. Nyt lappu on kadonnut, mutta ohje on niin helppo, että muistinvaraisestikin se onnistuu.





Tällä mentiin mutkat suoriksi maanantaina:




Oikaistu kaalilaatikko

300 g jauhelihaa
1 rkl öljyä
500 g kaalia
1dl irtonista riisiä (raakana)
1 rkl siirappia
3-4 dl kasvislientä
suolaa 
valko- tai mustapippuria
1/2 tl meiramia

Ruskista jauheliha kevyesti.
Leikkaa kaali hyvin, hyvin ohuiksi suikaleiksi.
Sekoita kaikki ainekset ja kaada koko homma kevyesti voideltuun uunivuokaan. Aika simppeli juttu!

Itse lisäsin pinnalle hieman korppujauhoja ja pari nokaretta voita.
Paista uunissa 175 asteessa noin tunti.




Tarjoa puolukkahillon tai karpalohillon kanssa. Nam.
Niin helppoa ja hyvää! Ja jää aikaa kaikkeen muuhun kivaan sillä välin kun ruoka muhii itsekseen uunissa.





Rauhallista ja onnellista joulun aikaa Teille kaikille. 
Doei! Leena


maanantai 14. joulukuuta 2015

Lucian päivänä pipareita ja pannukakkuja

Lucian päivänä pipareita ja pannukakkuja




Joulukuun alussa täällä Hollannissa leijuu lähes kaikkialla vahva piparin tuoksu. Siirappi, neilikka, pippuri, kardemumma ja inkivääri kuuluvat myös täällä joululeivonnaisten maustamiseen. Sinterklaasin juhlintaan (5.12.) yhdistetään pienten kovien "piparipalleroiden" (pepernoten) heittely ja se ilmeisesti  liittyy legendaan, jossa piispa St. Nicholas auttoi kolmea köyhää sisarusta nakkaamalla rahaa sisältävän säkin heidän talonsa eteen. Menneinä aikoina olikin kai tapana heitellä kolikoita, mutta nykyään peppernotit ja suklaakolikot ajavat saman asian. Näistä pähkinää vähän kookkaammista kovista palleroista tuntuu olevan joka paikassa ihan ylitrjontaa.



Täällä leivotaan myäs varsinaisia piparkakkuja ja ne muistuttavat maultaan melko paljon suomessa tarjottuja piparkakkuja. Tällä maistamani piparkakut (speculaasjes) ovat olleet ehkä vähän paksumpia ja pehmeämpiä kuit itse leipomani ohuet ja rapeat piparit, mutta suomessakin taitaa olla eri koulukuntia asian suhteen.




Sunnuntaina hollantilaiset ystävämme veivät meidät pannukakkuristeilylle. Pannukakut (pannenkoek) tuntuvat olevan perihollantilainen juttu. Toki pannukakkuja vähän eri muodoissa syödään varmaan melkein kaikkialla, mutta täällä on varsinaisia pannukakkuravintoloita vähän joka nurkalla. Ystävämme kertoivat, että pannukakut ovatkin lasten mielestä se ehdoton ykkönen herkkuruokien listalla. Hollantilainen pannukakku muistuttaa aika paljon suomalaista muurinpohjalettua, mutta täällä siihen lisättävät täytteet ovatkin sitten taiteenlaji sinänsä. 




Laivalla jokainen valitsi ensin lettunsa joko naturel- pekoni- tai omenatäytteellä. Sen jälkeen siirryttiin lettusen kanssa buffetpöytään, josta omat lisätäytteet sai sitten valita mielensä mukaan. 

Tavallisimpia täytteitä näyttivät olevan erilaiset juustot, herkkusienet, kinkku, hedelmät, rusinat, sokeri, kaneli, säilykekirsikat, hillot, nomparellit (hagelslag), pienet karamellit.. Ällistyttävän monta vaihtoehtoa. Lapset näyttivät arvattavasti valitsevan makeita täytteitä mutta mielenkiintoista oli se, että aikuiset lastasivat lettujensa päälle sekaisin suolaista ja makeaa. Kiinnostava makuyhdistelmä oli pekoni ja makea siirappi! Lettu pyöritettiin sitten täytteineen rullalle - helppo juttu suomalaisellekin - ja nautittiin oluen (!) kanssa. Siis makeakin lettunen. 

Olin toki aikaisemminkin käynyt syömässä täällä pannukakkuja  ja niiden pienempiä serkkuja (poffertjes) turistipaikoissa suomalaisten ystävien kanssa, mutta nyt oli kiinnostavaa olla mukana ihan autenttisessa seurassa. Hollantilaiset kertoivat syövänsä pannukakkuja kerran tai pari viikossa eli lähes ammattilaisten kanssa oltiin liikkeellä.


Laivalla oli tunnelmallinen hämärä valaistus, joten kännykällä räpsityt kuvat olivat kovin epätarkkoja. Pannarikuva jää siis uupumaan, mutta ehkä poikkeamme pannukakuilla uudelleenkin. Toki kotonakin pannukakkuja voi paistaa. Tässä hollantilainen ohje:

Pekoni-pannukakut
6:lle syöjälle

2 munaa
1 kg jauhoja
0,5 l maitoa
0,5 l haaleata vettä
hyppysellinen suolaa
24 pekonisuikaletta
voita

Vatkaa munat kulhossa kevyesti ja lisää jauhot ja puolet maidosta. Sekoita kunnes taikina on tasaista. Lisää loput maidosta, vesi ja suola.

Sulata pannussa nokare voita. Nosta kauhalla taikinaa pannulle ja anna sen levitä. Lado pekonia taikinan pinnalle ja paista lettu kauniin kullanruskeaksi molemmin puolin.

Lisää halutessasi siirappia tai sokeria.





         Iloa päiviinne!

         Doei!
         Leena











keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulukuun aurinko ja marinadi vaalealle kalalle

Joulukuun aurinko ja marinadi vaalealle kalalle





Perjantaina sain vihdoin lapseni taas tänne Eurooppaan ehjänä ja hyvissä voimissa. Monia kokemuksia rikkaampana ja taas hieman entistä aikuisempana. Saimme kuulla kiinnostavia tarnoita ja katsella upeita valokuvia ja vain nauttia yhdessäolosta. 


Itsenäisyyspäivää vietimme hyvin suomalaisittain ja tarjosimme lounaalla hollantilaisille vieraillemme karjalanpiirakoita ja munavoita, savuporoa ja leipäjuustoa, lapinrieskasta tehtyjä kylmäsavulohirullia ja muita suomalaisia erikoisuuksia. Vieraat olivat uteliaita ja rohkeasti maistelivat kaikkea. Etenkin karjalanpiirakat ja savulohirullat näyttivät maistuvan todella hyvin. Myös leipäjuusto kiinnosti, vaikka se kieltämättä on hieman erikoista "juustoa" täällä Edamin ja Goudan maassa. Illalla olimmekin sitten oman porukan kanssa ja ihailimme suorana lähetyksenä linnan pukuloistoa ja polttelimme kynttilöitä ikkunoilla.


Eilen tiistaina tarjosin lounaaksi kalaa, jonka marinadi sai innoitusta Aasian valokuvista ja ruokakokemuksista.
Lupasin laittaa kehittelemäni marinadiohjeen tänne muistiin. Marinoin Pangasius-fileitä, joita täällä saa kalatiskistä ja Suomesta ainakin pakastealtaasta. Pangasius on miedon makuinen vaalea kala ja suomennettuna kuulemma Haimonni.




Pannulla paistettu Pangasius

Marinadi:
1/2 dl ruokaöljyä
1/2 dl soijakastiketta
sitruunan tai limen mehu
1 rkl hunajaa
1 punainen chilipaprika
3 valkosipulin kynttä
1 1/2 rkl tuoretta raastettua inkivääriä

Hienonna valkosipuli ja chili ja raasta inkivääri. Lisää muut ainekset. Määrät eivät ole kovin tarkkoja.
Asettele Pangasius-fileet kulhoon ja kaada marinadi päälle. Kääntele fileitä ajoittain ja katso, että marinadia tulee jokaiselle fileelle. Anna kalojen olla marinadissa jääkaapissa vähintään tunti.

Kuivaa fileet talouspaperilla ja paista ne pannussa voi-öljy-seoksessa kypsiksi.

Tarjoa esim. perunalumen tai perunasoseen kanssa ja lisäkkeenä raikasta salaattia. Meillä oli tällä kertaa myös rapsakoiksi keitettyjä pikkuparsoja. Halutessasi voit toki tehdä lisäksi esim. tartar-tyyppisen kastikkeen.

Tiistaina saattelin muruseni taas lentokenttäbussiin ja kotimatkalle Suomeen. Onneksi seuraavan kerran tapaamme jo jouluna, ja tieto siitä lievitti haikeutta joka aina lähtemisiin liittyy.


Tänään keskiviikkona täällä Amsterdamissa on ollut pakahduttavan ihana auringonpaiste. Kyllä tällaista päivää on taas odotettukin! Mitä siitä, vaikka onkin joulukuu.


Kuvissa tunnelmia keskiviikon iltapäivästä. Ei hassumpaa säätä, vai mitä?










Ruusuiset terkut ja Doei!
Leena

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulun odotus alkaa tästä

Joulun odotus alkaa tästä




Ykkösluukku on jo auki!

Vanha rakas lokerikko nostetaan aina joulukuun alussa esiin. Siitä se sitten alkaa. Lokeroista löytyy usein kivoja yllätyksiä.

Tänä vuonna odotan ehkä eniten luukkua 4. 
Sieltä pitäisi tupsahtaa rakas maailmanmatkaajani Kiinasta Kuala Lumpurin ja Singaporen kautta tänne Amsterdamiin muutamaksi päiväksi. Ja samana iltana saapuu Suomesta toinen odotettu vieras <3.

Voi tätä. Vielä pitäisi muutama yö jaksaa odottaa..

Doei!
Leena