Takana on harvinainen, ihan omaa aikaa ja paljon omia iloja sisältävä useamman päivän rupeama. Siis ilman huoltovelvollisuuksia (lue: lastenlapset ja vanhukset). No, ehkä pari ihan pientä huoltojuttua ilmaantui, mutta niitä ei nyt lasketa.
Varsinkin pienten kanssa olemiseen liittyy oikeasti enimmäkseen aitoa onnea ja iloa, mutta rehellisesti sanottuna joskus huvittaa tehdä myös jotain ihan omaa -tai olla tekemättä yhtään mitään. Läheisistä ja rakkaista huolehtiminen ja heidän hyvinvointinsa tukeminen saavat toki omankin elämän tuntumaan monella tavalla merkitykselliseltä ja onnelliselta, mutta joskus on syntisen ihanaa tehdä vain itsekkäitä juttuja. Sitten taas jaksaa muutakin. Talvi oli aika rankka ja "tilanteet" toki jatkuvat yhä, mutta onneksi myös paljon monenlaisia hyviä asioita tapahtuu. Mietin tuossa, että ei niiden ihanien ja voimaa antavien juttujen tarvitse niin kovin suuria olla tehdäkseen tehtävänsä. Ei tarvita kylpylä- tai hotelliviikonloppuja, risteilyitä tai muuta sellaista. Selvästi vähempikin riittää!
Viimeisimmän viikon aikana teimme muutamia sellaisia itseäni kovasti ilahduttavia juttuja. Torstaina kävimme kuuntelemassa todella pitkästä aikaa G Livelab-klubilla turkulaisen Punomo-yhtyeen keikkaa. Olen kuullut tuota bändiä aiemminkin, ja tiesin että heidän esittämänsä musiikki on kivaa, rentoa ja varsinkin livenä uppoaa ainakin minuun. Paikoillani en heitä kuunnellessani pysty istumaan, vaan on pakko vähintään seisoa ja sitten hytkyä musiikin vietävänä koko keikka alusta loppuun. Tanssiminen olisi vielä hauskempaa, mutta siihen ei klubi-keikoilla tila (eikä oikein pokkakaan) riitä. Joka tapauksessa tuo keikka oli piiiitkästä aikaa todella sykähdyttävä kokemus ja sai mielen hyväksi ja rentoutuneeksi. Ja siis ihan pelkän marjaisan moctailin ja musiikin voimalla. Toki seurakin oli hyvää ;)
Lauantaina teimme toisen Helsinki-retken aurinkoiseen kesäkaupunkiin. Aloitimme viemällä anopin rollaattoreineen kävelylle Haagan alppiruusu-puistoon. Rhododendronit alkoivat olla kukinnan osalta jo vähän ohi, mutta atsaleat hehkuivat lähes tropiikin väreissä ja tuoksuivatkin huumaavasti. Joukkoa oli liikkeellä aika paljon, mutta oikeastaan se vain lisäsi tunnelmaa. Anopilla riitti paljon seurailtavaa ja hän oli oikein tyytyväinen.
Alppiruusupuistosta jatkoimme K:n kanssa Helsingin keskustaan ja Ullanlinnaan. Aloitimme kierroksemme Design-museosta, jossa oli Kustaa Saksin Rajamailla-näyttely. Hänen upeita ja vaikuttavia seinägobeliinejaan olemme ihailleet jo Hollannissa.
Amsterdamissa ulkosuomalaiset törmäävät helposti toisiinsa yllättävissäkin paikoissa ja tilanteissa. Niin myös K oli tutustunut Kustaaseen ja sitä kautta minäkin pääsin käväisemään hänen studiollaan ja juttelemaan tuon mutkattoman ja niin tutunoloisen taiteilijan kanssa. Täällä Suomessa kävimme viime kesänä katsomassa Turussa olleen isohkon Saksi-näyttelyn Aboa Vetuksessa ja nyt oli Helsingin ja Design-museon vuoro.
Monia töitä tunnistin viime kesältä, mutta Helsingissä oli myös muutama uusi, varta vasten tätä näyttelyä varten tehty työ. Upeita olivat kaikki omalla tavallaan, mutta itseäni jotkut työt puhuttelevat enemmän kuin toiset.
Tässä vielä museon linkkinäyttelyyn: https://www.designmuseum.fi/fi/exhibitions/kustaa-saksi-rajamailla/ Luulen, että käyn tuolla vielä uudelleenkin, koska museokortti ;)
Näyttelyn jälkeen jatkoimme kävelemällä Ullanlinnan ihania ja tuttuja, kuumia kesäkatuja pitkin edestakaisin, katselimme kivijalkaliikkeiden näyteikkunoita, pistäydyimme syömässä sushia ja poikkesimme kiireettömän perusteellisesti Fasaani-(vintage?antiikki-?) liikkeessä tutkailemassa tarjontaa. Johanneksen kirkon ohittaessamme ihastelimme kirkkoon meneviä ja sieltä ulos tulevia kauniisti silkkiin ja pitseihin pukeutuneita häävieraita. Taitaa todellakin olla kesähäiden sesonki jo alkanut. Mikä ihana kesälauantai!
Sunnuntai omistettiin tosi hitaalle aamukahvittelulle paperihesaria lukien ja tavallista hauskempaa ja värikkäämpää aamupalaa nauttien. Päivällä vain olla lötköteltiin, lueskeltiin ja rento lounas nautittiin ulkona auringossa lammikon äärellä. Alkuillasta tangotunnin jälkeen teimme vielä yhdessä K:n kanssa pitkän hathajoogan. Täydellistä.
Näillä iloilla pärjään taas pitkälle!
Mitkä ovat sinun keinosi ankeuden selättämiseen? Vai tarvitsetko edes sellaisia?
Kesäajatuksin,
Leena
.JPG)
