Näytetään tekstit, joissa on tunniste taidemuseot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taidemuseot. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. joulukuuta 2017

Valoja ja värejä Amsterdamin joulukuussa




Lauantaina kävimme korkkaamassa Amsterdamin Light Festivaalit, joka oli kuudes täällä Amsterdamissa järjestetyistä valofestivaaleista. Valoteoksia voi seurata historiallisessa keskustassa kävellen (tai pyöraillen) kanavien varsia pitkin tai vaihtoehtoisesti istahtamalla johonkin kanavia pitkin lipuvista veneistä, joissa useimmissa voi samalla kuunnella myös jonkinlaista selostusta teoksista. 

Tänä vuonna teemana oli Existential. Monista eri maista osallistuvilla taiteilijoilla on aina jokaisella hyvin omanlaisensa tulkinta aiheesta. Varsinainen kävelijöille suunniteltu reitti ei ollut vielä ihan valmis, ja sen varrelle lähdemme vielä uudelleen jonakin toisena hämärtyvänä joulukuun iltana. 



Me teimme lauantaina perinteisen kanavaristeilyn. Teoksia on kaikkiaan yli 20. Kaikki näkemämme teokset eivät oikein avautuneet minulle, mutta jotkut olivat kyllä aika vaikuttavia. Minua jäi erityisesti vaivaamaan eräs korkealle puiden väliin sijoitettu ja vähän revontulia muistuttava valoteos, jossa näkyi himmeästi myös uivia meduusoja ja muita jännittäviä hahmoja. Kuvaajantaitoni eivät riittäneet tällä kertaa sen taltioimiseen, mutta asia jäi minua vaivaamaan ja luultavasti lähden vielä jonakin toisena iltana pyydystämään sen taikaa kamerallani.

Kuten aikaisempinakin vuosina, eniten taisin kanavaristeilyllämme nauttia teosten kauniista väreistä ja ajoittain satumaisesta tunnelmasta muuten niin pimeässä illassa.







Kuten olette ennenkin joutuneet huomaamaan, pimeäkuvaus ei ole  vahvuuteni, mutta muutaman otoksen uskalsin kuitenkin tänne laittaa. Lisäksi joudutte käyttämään vähän mielikuvitusta, tai ehkä tulemaan itse paikan päälle katsomaan. Suosittelen kyllä valoristeilyä, jos satutte olemaan täällä päin reissussa. Festivaali on tänä talvena avoinna 21.01.2018 asti.




 Koska sää oli viikonloppuna mahdollisimman koleankostea, muut ulkoilut jäivät vähemmälle ja sunnuntaina vietimme aamupäivän Vincent Van Gogh -museossa ja siellä sitten jatkoimme vahvoista väreistä nauttimista. 


Perusnäyttelyn olemme museokorttien ansiosta nähneet aika monta kertaa, mutta nyt meitä kiinnosti erikoisnäyttely alankomaalaisista taiteilijoista Pariisissa 1789-1914. Kuten monesta muustakin maasta, myös täältä taiteilijat lähtivät tuohon aikaan hakemaan töihinsä erityistä innoitusta ja Pariisin lumovoimaa. Näyttely oli aika mukava ja siellä ihastuin erityisesti muutamiin Breitnerin, Kaemmererin  ja Van Dongenin maalauksiin. Ehkä vähän turhan suuren huomion saavat aina Vinsentti ja Remprantti; onhan täällä ollut muitakin maalareita.

Oli kyllä sivistynyt olo taas hetken aikaa ;DD

Leppoisaa maanantai-iltaa. Se oli sitten jo neljäs luukku tänä aamuna!!


Tot ziens,
Leena







keskiviikko 30. elokuuta 2017

Mies joka muutti kaiken ja Helenen unelma




Postailen tässä kahdesta kiinnostavassa kulttuurikohteessa täällä Alankomaissa. Molemmissa vierailimme nyt loppukesällä 2017.

Mies joka muutti kaiken

Maailman suurin Mondrian-kokoelma löytyy Haagista Gemeentemuseumista: kaikkiaan kolmisensataa teosta taiteilijan eri kausilta. Nyt ne kaikki olivat näyttävästi esillä. 




Näitä abstrakteja, perusväreillä maalattuja ruudukoita ja nelikulmioita olen nähnyt monessakin eri yhteydessä, mutta taiteilijan nimi ei aikaisemmin ole välttämättä muistunut mieleen. Täällä Alankomaissa asuessa olen törmännyt tämän maailmankuulun taiteilijan töihin niin usein, että hänen työstään ja elämästään on pakostakin tullut otettua vähän selvää. Piet Mondrian (1872 - 1944) on siis hollantilaissyntyinen taidemaalari, joka vaikutti aikoinaan myös Pariisissa, Lontoossa ja New Yorkissa. 



Tässä herran omakuva vuodelta 1912

Mondrian eteni taiteessaan maisemamaalauksen kautta puhtaaseen abstraktioon ja kutsui itse tyyliään neoplastismiksi. Esillä oli myös vähemmän tunnettuja varhaisempia maalauksia, joissa tyyli oli hyvin perinteinen. 


Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat kuitenkin kompositiot, jotka koostuvat suorakulmaisista puhtaiden päävärien sommitelmista. Hän oli hullaantunut jazz-musiikista ja hänen tyylinsä kuulemma heijasteli jazzin rytmejä.


Taiteilijan ehkä tunnetuin maalaus eli Victory Boogie Woogie 1942-1944

Yves Saint Laurent loi 1965 sarjan kotelomekkoja Mondrianin tyylin innoittamana. Mekkoja voi yhä ostaa, jos tällainen graafinen tyyli innostaa. Myös muut vaatesuunnittelijat ovat inspiroituneet Mondrianista ja  museossa olikin näyttävä kokoelma tällaisia vaatteita.








Tänä vuonna vietetään Mondrianin 100-vuotisjuhlaa ja hän on ollut entistä enemmän framilla. Haagissa esimerkiksi talojen julkisivuja on maalattu hänen innoittamillaan kuvioilla ja väreillä. Kieltämättä tyyli sopii ihan mainiosti modernin arkkitehtuurin valkoisille pinnoille. 

Näyttely Haagissa on avoinna vielä 4.9.2017 asti, jos joku juuri nyt vierailee täällä päin. Mondriaanin töitä voi jatkossakin katsella Amersfoortissa hänen syntymäkotiinsa perustetussa museossa eli Mondriaan Huisissa.



Ja sitten se....

Helenen unelma





Toinen kiinnostava kohde oli Kröller-Muller-museo, sen veistospuutarha ja luonnonpuisto. Teimme sinne päiväretken A:n kanssa, kun hän vietti muutamia päiviä täällä Hollannissa. 

Huom! Tuossa Muller-sanassa on tietenkin saksalainen umlaut, mutta en nyt millään saa sitä irti tämänhetkisestä näppäimistöstäni. Arrrrgggh!! 

Vuokrasimme auton, koska  Amsterdamista Otterloon ja museolle on 80 kilometrin matka eli noin tunti ajoa. Julkisilla olisi aikaa kaikkine vaihtoineen mennyt yli tuplasti enemmän. Paluumatkalle suunnittelimme vielä poikkeamiset Utrechtiin ja Goudaan.



Museo on Helene Kröller-Mullerin elämäntyö. Vuosien 1907-1922 hän osti miehensä kanssa lähes 11 500 taideteosta. Hän unelmoi siitä, että voisi jakaa itse kokemansa taidenautinnon myös muiden kanssa. Vuonna 1938 Helenen unelma toteutui, kun hieno museorakennus avautui yleisölle. Jälkeenpäin museo on laajentunut ja sen yhteyteen on rakennettu myös 25 hehtaarin veistospuisto, jossa voi yli 160 taideteoksen lisäksi nauttia esimerkiksi nurmikoilla köllöttelystä tai picnicistä. Nykyisin kokonaisuus on kehittynyt yhdeksi johtavista modernin taiteen kokoelmista. 

Oswald Wenckebach: Mister Jacques 1955

Helene ihaili kovasti Alankomaiden omaa taiteilijaa, Vincent van Goghia ja museossa onkin maailman toiseksi suurin kokoelma juuri van Goghin taidetta. Lisäksi sieltä löytyy töitä mm. Monetilta, Seuratilta, Picassolta ja Mondrianilta.


Vincent van Gogh: Portrait of Madame Roulin 1889

Vincent van Gogh: Terrace of cafe at night 1888

























Minulle jäi museosta erityisen hyvin mieleen muutama George Seuratin taulu. En ole aiemmin niin piitannut hänen pointillismi-tyylistään, mutta nyt ihastuin erityisesti tuohon alla olevaan maalaukseen. Livenä siitä pursuava ilo ja kepeys välittyivät ihan uudella tavalla.



George Seurat 1830: Le Chahut, toiselta nimeltään Can Can


Marta Pan

Ulkoveistokset ja muut teokset levittäytyivät hyvin väljästi isoon kauniiseen puistoon. Siellä oli erittäin miellyttävää kävellä ja katsella kummallisiakin teoksia. Läheskään kaikkien teosten sanomaa en tavoittanut enkä ollenkaan ymmärtänyt taiteilijan ajatusta, mutta kun en yrittänytkään ymmärtää, hökötyksiä oli hauskaa katsella ja yhdessä ihmetellä.


Jean Dubuffet

Jollain tavalla nämä Jan Fabren 1958 taiteilemat päät tekivät minuun vaikutuksen. Mieleen tuli Shakespearen kesäyön unelma.







Museo sijaitsee keskellä yksityisomistuksessa olevaa Hoge Veluwen 5400 hehtaarin suuruista luonnonpuistoa. Vieraat saavat halutessaan  lainata ilmaiseksi kivat valkoiset polkupyörät (myös lastenpyöriä näkyi olevan) ja lähteä puistoon pyöräilemään. Niin mekin tietysti teimme.

Maisemat olivat uskomattoman kauniita. Alueella on myös upeita kanervanummia, joilla värit olivat nyt varmasti parhaimmillaan.








Jos matkailija viipyy Alankomaissa viikonloppua pidemmän ajan, suosittelisin ehdottomasti reissua tuonne Otterloon. Edellyttäen että kuvataide ainakin jonkin verran kiinnostaa. Ja jo pelkällä avoimella ja uteliaalla mielelläkin saa paikasta paljon irti.

Semmoinen KylttyyriKanava tällä kertaa. 

Tot ziens,
Leena





maanantai 11. heinäkuuta 2016

Tämän Hollannikkaan viikonloppu




Tämän Hollannikkaan viikonloppu 

-Tuulta, hiekkarantaa, artisokkia, yhdessäoloa, taidemuseota ja EM-kisoja



Siinä sitä! Keskimmäinen perheemme lapsista oli viettämässä pitkää viikonloppua kanssamme täällä Amsterdamissa. 
Olipa rentoa ja kivaa.

Lauantaina teimme retken Zandvoordtin kylään. Matkustimme junalla Haarlemiin ja siellä vaihdoimme vielä pikku paikkuriin, jolla loppumatka kestikin vain muutaman minuutin. Entinen kalastajakylä on nykyään osa ranta-aluetta, jossa puoli Amsterdamia viettää aurinkoisia kesäpäiviään rantaelämästä nautiskellen. Alue on kuuluisa myös lähistön moottoriurheiluradasta, jossa aiemmin on pidetty jopa F1-kilpailuja.





Hiekkaranta on useiden kilometrien pituinen ja sen vuoksi suurikin ihmisjoukko sulautuu maisemaan aivan mainiosti ja olo on todella väljää. Tavallisimpien rantaleikkien lisäksi siellä voi surffata, liitovarjoilla, lennättää leijaa, pomppia tramboliineilla... mm. 


Hollantilaisten kesämökkinä on usein tällainen pieni lautamökki hiekkarannalla. Niitä voi vuokrata viikonlopuksi tai pidemmäksikin aikaa. Vieri vieressä ovat, mutta tunnelma on aika kiva.





Rannalla oli paljon petankkin pelaajia. Mukava meininki!


Tarkoituksemme oli tehdä kunnon rantakävely ja lounastaa jossakin kivassa rantaravintolassa. Sää oli tuulinen ja raikas ja sopikin paremmin reippailuun kuin löhöilyyn. Kävelyä kertyi reissussa nelisentoista kilometriä, josta iso osa rantahiekalla. Hyvää jalkatreeniä siis.




Rantamökkien takapihaa.



Paluumatkalla poikkesimme Haarlemiin ja Grote Marktilla komeilevaan Grote Kerkiin. Kirkko on rakennettu 1400-1500-luvuilla. Kirkossa on paljon kauniita yksityiskohtia, mutta silti suurta kirkkosalia dominoivat valtavan kokoiset 1700-luvulla rakennetut urut. Väitetään, että itse Mozart on lapsena soittanut noita urkuja.












Kaunis kello kirkon sisäkatossa varsinaisen kellotornin alapuolella.


Kotiin tultua, illallisen alkuruoaksi, ensin keitimme ja sitten vielä grillasimme latva-artisokkia. Emme olleet aikaisemmin valmistaneet niitä kotona, mutta silti onnistuimme hienosti. Latva-artisokkien syöminen on verrattavissa rapujen syömiseen, eli sellaista mukavaa askartelua seurustelun lomaan. Nälkä ei pelkällä artisokalla lähde.






Artisokat esikäsittelyn jälkeen odottamassa höyrykattilaa.

Sunnuntai-aamupäivällä kävelimme kauniissa auringonpaisteessa Museumpleinille katsomaan EM-puolimaratonin lähtöjä. Tunnelma oli innostunut ja juoksijat näyttivät kadehdittavan hyväkuntoisilta. Muutamia suomalaisiakin juoksijoita bongasimme. Suomalaisia oli myöskin yleisön joukossa heiluttelemassa Suomen lippuja. Näytti kivalta ja iloiselta.



Lähtötiimellystä

Lähtökannustusten jälkeen suuntasimme Rijksmuseumiin katsomaan paria Rembdrantin maalausta 1600-luvun vihkiparista nimeltä Marten ja Oopjen. Hollanti ja Ranska hankkivat muotokuvat äskettäin  yhteisvoimin 160 miljoonalla eurolla Rothschildtin suvulta ja ne ovat nyt ensimmäistä kertaa kunnolla esillä 150 vuoteen. Sopimuksen mukaan taulut ovat näytteillä vuorotellen sijoitettuna eri museoihin. Täältä ne kuljetetaan taas lokakuussa vaihteeksi Louvreen. Mielenkiintoista yhteistyötä!



Sulhasen kenkämuotia 1600-luvulta



Morsiamella on vihkisormus etusormessa ja toinen sormus riippuu kaulaketjussa.



Sulhasen puku on ollut todella paksua silkkiä.

Maalaukset olivat kyllä oikeasti upeita ja kiinnostavia kaikkine yksityiskohtineen. Muotokuvien pariskunnan vaatteiden musta silkki, pitsikaulukset ja korut ovat sellaisinaan hienoa ajankuvaa. Tällä museokäynnillä emme sitten paljon muuta katsoneet. Koska olemme hankkineet vuodeksi kerrallaan museokortit, joilla voi vierailla rajattomasti lähes kaikissa Hollannin museoissa, voimme tehdä lyhyitäkin vierailuja, eikä aina tarvitse viettää aikaa museossa koko rahan edestä. Palasimme siis Rijksin edustalle seuraamaan maratoonareiden maaliintuloa ja siivittämään taputuksin ja kannustuksin vielä viimeisiä metrejä.



Suomalainen juoksija naisten puolimaratonilla sai kannustukset.

Iltapäivällä K ja A lähtivät kävelymatkan etäisyydellä sijaitsevalle stadikalle EM-yleisurheilukisojen viimeisen päivän ohjelmaa seuraamaan. Luvassa oli monta jännittävää viestiä, kolmiloikkaa, moukaria, kuulaa ym.ym. Minä seurailin kisoja telkkarista välillä puolella silmällä ja välillä yritin löytää tuttuja katsomosta siinä kuitenkaan onnistumatta.

Myöhäisilta kului jalkapallon EM-loppuottelua jännätessä. Urheilun täyteinen päivä siis tuo sunnuntai! Ihan kuin tuntuisi vähän kropassa...

Ja kameraankin sain taas ehjän objektiivin. Kaikki hyvin.

Kesäterkuin,
Leena

Doei!


lauantai 13. helmikuuta 2016

Vierailulle Amsterdamiin - Welkom!




Lupasin kertoa joitakin vinkkejä vierailukohteista Amsterdamissa. Ajattelinkin tähän kerätä nyt muutamia kivoiksi havaittuja paikkoja, joista itse olemme tykänneet.

Aika paljon riippuu tietenkin sekä vuodenajasta, matkalaisten iästä sekä käytettävissä olevista matkapäivistä, mihin kukakin haluaa matkapäivinään satsata. Olemme myös oppineet, että aina pitää olla varasuunnitelma huonon sään varalle. Täällä sään vaihtelut ovat todella nopeita ja sadepäiviä vuodessa kertyy runsaasti. 



Polkupyöriä on kaupungissa enemmän kuin asukkaita ja niillä on lähes aina etuajo-oikeus. Pyörätiet on onneksi hyvin merkitty, mutta vauhti fillaristeilla on kova ja varisnkin risteyksissä niiden alle jää todella helposti, jos ei pidä varaansa. Kuulostaa huvittavalta ja liioitellulta, mutta on silti auttamattoman totta.



Kunhan polkupyöriä muistaa varoa, Amsterdam on turvallinen, kompakti ja helppo turistikaupunki. Tosin turisteja sitten todellakin riittää ympäri vuoden ja aika nopeasti ainakin minulle tulee keskustassa hetken palloiltuani vähän tukala olo jatkuvassa vilinässä ja kaipailen sivummalle.



Kanavaristeilyt




Kanaalikierros pikkulaivalla kuuluu varmasti monen vierailijan ohjelmaan ainakin kauniilla säällä (tosin paateissa on myös katto suojana sateen ja tuulen sattuessa). Kanavia on kuulemma enemmän kuin Venetsiassa ja siltoja enemmän kuin Pariisissa! Netistä löytyy useammankin risteily-yrityksen sivut (Canal cruising).

Oma viehätyksensä on illan hämärtyessä tiirailla laivalta kauniiden kanaalitalojen valoisista avoimista ikkunoista sisään hulppeisiin olohuoneisiin. Amsterdamilaiset eivät  useinkaan pidä verhoja ikkunoissaan! Aika hämmentävää mutta uteliaisuutta kutkuttavaa on ohi lipuessa katsella myös asuntolaivojen ikkunoista sisään tavallisten kaupunkilaisten elämää.
Toki kanavia voi ihailla myös kävellen kanavien laitoja (esim. Herengracht, Keizersgracht ja Prinsengracht).


Vanhojen talojen vinous näkyy hauskasti kanavaa pitkin seilatessa. Talot on jo alun perin rakennettu kallistumaan eteenpäin, jotta tavaraa oli helpompi ulkokautta vinssata yläkerroksiin.



Kanavatalojen fasadeissa voi nähdä erilaisia päätykolmioita.


Vondelpark-puisto







Jos matkaseurue viihtyy ulkoilmassa, ehdoton suosikkini on Vondelpark. 1865 avattu puisto toimii Amsterdamin keuhkoina. Olen vähän jäävi tässä asiassa, koska asumme puiston nurkalla ja lenkkeilen siellä monta kertaa viikossa, mutta se on vaan niin ihana etenkin kesäisin ja alkusyksystä. 



Puistossa on vanha maineikas kahvila-ravintola Groot Melkhuis
Jos kiertää koko puiston, matkaa kertyy reilut neljä kilometriä, mutta pikkuteitä oikomalla voi teki tehdä vain pieniä pyrähdyksiäkin. Matkalla näkymät ovat kauniita ja lähes takuuvarmasti näkee myös villinä lenteleviä vihreitä papukaijoja ja hyvällä tuurilla muutaman haikarankin.


Vondelparkissa asustaa vihreitä papukaijoja ympäri vuoden. Tässä niitä näkyy Melkhuisin kahvilan ruokokatolla.
 Lisäksi voi myös vuokrata fillarit ja jatkaa kierrosta pidemmällekin lähiympäristöön. Muita kivoja puistoja ovat esim. Hortus Botanicus (pääsymaksu),Westerpark ja todella iso ulkoilualue Amsterdamse Bos vähän sivummalla.



Taidemuseot


Maalaus Rijks Museumissa


Maalaustaiteesta tykkääville Amsterdam on oikea helmi. Tavallisin vierailukohde on varmaankin Vincent Van Gogh-museo, jossa on todella mahtava kokoelma taiteilijan tuotantoa. Siellä suosittelen ottamaan audioguiden, niin saa näyttelystä vielä enemmän irti. Liput kannattaa muuten ehdottomasti varata jo kotoa käsin netissä, koska jonot ovat muuten auttamattoman pitkät ja jonottamiseen kuluu turhan paljon aikaa. Myös restauroidussa Rijks-museossa on mieletön kokoelma Hollannin kulta-ajan taidetta (mm. Rembrandt, Vermeer ja kumppanit). Siellä on myös vaihtuvia näyttelyitä, joita voi tsekkailla museon kotisivuilta.


Rijks Museumin kahvila-ravintola

Muitakin museoita löytyy aina kidutusmuseosta laukkumuseoon asti ja kaikkea siltä väliltä. Myös Valokuvamuseo vaihtuvine näyttelyineen on vierailun arvoinen.

Anne Frankin talo on HYVIN suosittu ja sinne on varattava liput TODELLA aikaisin, jos haluaa säästyä loputtomalta jonotukselta.


Keukenhof




Jos matka ajoittuu huhtikuun tienoille, ehdottoman hieno nähtävyys on Keukenhofin kukkapellot ja upea puutarha näyttelyhalleineen. Sinnekin liput hommaamme netistä etukäteen. Jos käytössä ei ole autoa, Keukenhofiin on järjestetty hyvä bussikuljetus maalis-toukokuussa.






Täältä voisi saada vinkkejä kotipihan suunnitteluun ja kukkasipuleiden valintaan.





Lajikkeita löytyy..



Ja sittenkö ostoksille?

Tuliaisostoksia voi siirtyä etsimään esim.Singelin Bloemenmarktille ja hankkia kotiinviemisiksi upeita kukkasipuleita vaikka kassikaupalla. Muinoin kukkakauppiaat tulivat paikalle kanavaa pitkin veneet täynnä kukkia. Nykyisin kojut ovat kiinteästi kanavan rantaan ankkuroituja, mutta paikka on yhä mukava väriläiskä kukkineen ja sipulipusseineen.



Nämäkin kuvat on otettu Keukenhofissa.



Tietysti muutakin löytyy kuin sipulikukkia. Erityisesti juustot ovat mainioita Hollannin tuliaisia. Gouda ja Edam ovat ehkä helpoimmat valinnat, mutta tarjonta on todellakin runsasta.




Ainoa kunnollinen tavaratalo on mielestäni de Bijenkorf, josta sitten löytääkin oikeastaan kaiken taloustavaroista vaatteisiin, laukkuihin ja meikkeihin. Kalverstraatilla on paljon etenkin nuorille mieluisia vaateputiikkeja ja monet kansainväliset ketjut näkyvät katukuvassa. Vaatteiden hinnat eivät mielestäni kovin paljon poikkea esim. Suomen hinnoista, mutta tarjontaa on runsaammin. Sisustusliikkeitä Amsterdamissa on myös aika paljon, sillä hollantilaiset selvästi tykkäävät sisustamisesta. Koska Hollannilla on värikäs siirtomaa-menneisyys, sen perintönä Amsterdamissa on myös kiinnostava antiikkikauppojen keskittymä. Varsinkin kaakkoisaasialaisia esineitä ja taidetta on paljon saatavilla. Hinnatkin voivat tosin olla huikeita. Useimmat hienoimmista antiikkikaupoista sijaitsevat  Nieuwe Spiegelstraatin ympäristössä tai Rijksmuseumilta kaupungin keskustaa kohti vievien pikkukatujen varrella. Jordaanin kaupunginosasta löytyy paljon kiinnostavia pikkuputiikkeja, joissa on sitten vähän vaihtoehtoisempaa tavaraa. Esimerkiksi vaatteiden vintage-liikkeitä on useita. Tästä kaupunginosasta on tullut myös muodikas asuinpaikka. Negen Straatjes (yhdeksän pikkukatua) kanava-alueella ovat myös suosittuja ostoskatuja.



Pienemmissä ruokakaupoissa ja putiikeissa sekä joissakin ravintoloissa ja kahviloissa ei voi välttämättä maksaa eurooppalaisella luottokortilla, joten käteistä rahaa kannattaa pitää mukana. Ruokakaupoista yleisin keskustassa on Albert Heijn ja lisäksi saatatte bongata ehkä Jumbon tai Dirkin.


Muuta


Keskusta on aika kompakti, mutta jos haluaa lepuuttaa jalkojaan, raitiovaunulla matkustaminen on todella kätevää. Lippuja saa kuljettajalta tai rahastajalta. Mielestäni päärautatieaseman seutu on aika ruma ja likainenkin ja siksi suosittelen lähtemään vähän kauemmas pahimmasta hässäkästä. Toisaalta jotkut ovat kanssani eri mieltä ja nauttivat hyvästä menosta ja eläväisestä tunnelmasta. Onneksi jokaisella on mahdollisuus valita kiinnostuksensa mukaa katseltavaa ja koettavaa. 




Jos ostokset eivät kiinnosta tai ne on jo tehty, kaupungista löytyy paljon kivoja katuja ihan vaan kävelyyn ja ihmettelyyn. Itse tykkään maleksia kanavien varsilla ja jo mainitsemallani Jordaanin alueella, mutta koska siellä on aikaisia sunnuntai-aamuja lukuunottamatta aina valtavasti turisteja (kuten muuten koko keskustassa), kävelen mieluiten lähellä kotinurkkiani esim. Willemsparkin kulmilla tai rauhallisen Emmalaanin kaduilla. Etenkin keväisin, kun magnoliat ja kirsikkapuut kukkivat, on siellä todella kaunista ja rauhallista.









Syksylläkin on ihan kaunista.







Nälkä ja jano?

Kahviloita ja ruokapaikkoja on runsaasti. Perinteiset ruskeat kahvilat (seinät tummuneet ajan saatossa savusta) ovat paikallisten suosiossa ja niissä tarjoillaan kahvia, olutta ja pientä purtavaa. Ihmiset tulevat niihin viihtymään. 

Yksi minun suosikkikahviloistani on kuitenkin Leidsepleinilla sijaitseva Cafe Americain, josta saa esim. ihania savulohibageleita, hyvää kahvia ja viiniä pöytiin tarjoiltuna ja toki myös tukevampaakin lounasta. Kahvila on kansainvälisen oloinen ainakin noihin ruskeisiin kahviloihin verrattuna. 


Toinen suosikkini on Concertgebouwn ihana aurinkoinen kahvila, jonne pääsee suoraan kadulta. Sieltä saa herkullisia salaatteja ja kakkusia.



Concertgebown kahvilan ilmavaa tunnelmaa

Kumpikaan edellä mainituista ei kyllä  taida olla tyypillisiä hollantilaisia kahviloita, vaan ne voisivat olla lähes missä tahansa.
Luku sinänsä ovat ns. coffeeshopit, joissa etenkin turistit pössyttelevät puolilaillisesti kannabista. Tuoksu leijailee jo ulko-ovella eikä niihin ainakaan vahingossa voi eksyä.

Keväisin ja kesäisin myös monet terassit houkuttelevat istumaan ulkona auringossa. Ihan keskustassa onkin sitten tosiaan ohi kulkevaa vilinää seurattavana ihan yllin kyllin!

Vaikka hollantilainen ruoka ei mielestäni ole mitenkään erityisen houkuttelevaa (herkkuina mm. suomalaisillekin tutut silli, hernekeitto, pannukakut, perunamuussin tapainen stamppot ja ranskanperunat), hyvää ruokaa on paljon tarjolla ja ravintoloita lähes joka makuun. Alankomaiden värikkäästä historiasta johtuu, että tarjolla on paljon myös etnistä ruokaa. Meidän kotimme lähipiiristä löytyy ainakin japanilainen, indonesialainen, kiinalainen, brasilialainen, muutama italialainen, israelilainen, libanonilainen ja espanjalainen ravintola. Sekä muutama muu. 

Suosituimpiin ravintoloihin on joskus aika vaikea päästä, ja esim. suosikkeihimme indonesialaiseen (Blauw), italialaiseen (Toscanini) sekä uuden hollantilaisen keittiön ravintolaan (Ron) pitää viikonloppu-illaksi varata pöytä hyvinkin ajoissa jo edellisellä viikolla. Onneksi valinnan varaa kuitenkin löytyy. Aika mukava ja mutkaton paikka on myös lähellä Museumpleinia sijaitseva George W.P.A., jossa ainakin parsa on taivaallista sesonkiruokaa. Tosin viimeisin kerta Yrjössä oli pienoinen pettymys. Salaatti oli aika vaisu ja aika ahdastakin oli. Lauantain alkuiltapäivä ei ehkä ole paras mahdollinen ajankohta tässä hyvin suositussa ravintolassa.






















Lopuksi laitan tähän vielä listaa muista nyt mieleen tulevista kivoista vierailukohteista:

- Nemo tiedekeskus, etenkin lapsiperheille

- Eye- elokuvainstituutti, hieno paikka Ijn rannalla (ilmainen 
  lauttayhteys rautatieasemalta

- Concertgebow, aivan loistava maailmanluokan akustiikka ;)

- Plantage, kasvitieteellinen puutarha

- Spui, amerikkalainen sekä englantilainen kirjakauppa ja        perjantaisin kirjamarkkinat

- Foodhallen, mutkattomia pikku ruokakojuja, joista jokainen voi valita mieleistään syötävää

Ja sitten tietysti lähiseudun kylät ja kaupungit. Kulkeminen kaupunkien välillä on kätevää junalla tai bussilla (Haarlem, Monnickendam, Marken, Volendam, Edam, Leiden, Alkmaar, Utrecht jne.)





Kiva jos pistäydytte.

Voin selvittää lisää netti- tai muita osoitteita, aukioloaikoja, lippujen hintoja yms. ja vastata muihinkin kysymyksiin, jos vaan osaan.

Doei!
Leena