Kurpitsasosekeitto

Monenlaisia kurpitsoja on halloweenin tai kekrin, tai... minkä vaan... kunniaksi ollut kivasti tarjolla, ja siksi ajattelin hillon lisäksi valmistaa myös kurpitsasosekeittoa. Tämä keitto sopii mainiosti esimerkiksi Pyhäinpäivän aterialle alkukeitoksi. 

Kurpitsasosekeitto

1 myskikurpitsa tai pala keltaista kurpitsaa (n. 1kg)
1 isohko sipuli
öljyä
4dl vettä
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
3-4 dl maitoa
200 g sulatejuustoa tai muutama ruokalusikallinen tuorejuustoa

Pinnalle ruohosipulia (paahdettuja kurpitsansiemeniä tai krutonkeja)

Kuori kurpitsa, poista siemenet ja höytymäinen sisus. Kuutioi hedelmäliha ja hienonna sipuli.

Kuullota kurpitsaa ja sipulia öljyssä vähintään 5 minuuttia, mutta ole varovainen etteivät pääse yhtään ruskistumaan. Lisää sitten vesi, suola ja pippuri. 
Keitä kannen alla n. 15 min. tai kunnes kurpitsa on selvästi pehmeää. Soseuta sauvasekoittimella.

Lisää maito (jos tykkäät paksusta keitosta, voit ensin laittaa vähän vähemmän ja lisäillä sitten tarvittaessa) ja juusto ja kuumenna, kunnes keitto on taas kuumaa ja juusto sulanut. Ole varovainen, sillä kuuma keitto kuplii helposti! Soseuta uudelleen kuohkeaksi. Ripottele pinnalle ruohosipulia (tai basilikaa) ja halutessasi kurpitsansiemeniä tai krutonkeja.

Tämä keitto on rakenteeltaan ihanan kuohkeaa ja siksi vähän juhlavan oloista. Sopii siis hienoillekin illallisille. Ja mikä väri!!
Annoksesta riittää neljälle ainakin alkukeitoksi.

Alkuperäinen ohje on ehkä vanhasta Pirkka-lehdestä, mutta luulen että olen sitä vähän muokkaillut.

Hauska juttu muuten, että parhaat ruokaohjeet kestävät mainiosti aikaa. Allu kommentoi edellistä kurpitsahilloni reseptiä siten, että juuri samana päivänä hän oli kuullut ystävänsä tehneen ihan samanlaista. Vinha juttu, koska oman ohjeeni olen saanut jo yhdeksäkymmentäluvun alkupuolella jostakin lehdestä. Olen sitä ehkä vähän tuunaillut, mutta piti oikein kaivaa alkuperäinen ohje rakkaista reseptikansioistani ja tarkistaa muistinko oikein. Jotakuinkin. 

Ehkä se menee vain niin, että hyvät ohjeet pysyvät ja ei niin käyttökelpoiset häipyvät taivaan tuuliin. Tuli muuten mieleen, että nuo historialliset kansiot olivat kyllä aika käteviä. Kiitos Äiti esimerkistäsi. En usko, että monikaan juttu säilyy reilut parikymmentä vuotta täällä netin sekamelskassa.

Sellaisia kurpitsajuttuja tällä kertaa.

Rauhallista Pyhäinpäivää Suomeen.

Nyt tot ziens,
Leena

Kanelin kaipuuta

Kanelin kaipuuta

Varsinkin joulun lähestyessä alkaa nenää kutkuttaa ihan uudella tavalla. Ainakin minä tunnen vastustamatonta kaipuuta kaikkeen kanelilta, neilikalta ja inkivääriltä tuoksuvaan. Ei ole tärkeätä, onko kyseessä suolainen vai makea syötävä vai onko syötävä ollenkaan. Pelkkä tuoksukin jo houkuttaa, olkoon vaikka tuoksukynttilä.

Kaivoin esille vanhan, mutta niin herkullisen murean porkkanakakun reseptin. Jo vuosia olen etenkin talvisin leiponut tätä lämpimän tuoksuvaa kakkua K:lle, joka herkuttelee mieluiten laktoosittomilla leivonnaisilla. 

Amsterdamista en ole onnistunut löytämään laktoositonta voita tai margariinia. Väittävät, että täällä laktoosia siedetään hyvin. Vain maitoa (usein Arlan) sekä jogurttia löytyy laktoosittomana isoimmista myymälöistä, muuta ei. Juuri kun Suomessa alkoi olla ihan kaikkea vähintään Hyla-versiona, on täällä joutunut miettimään leivontaa ja ruoanlaittoa aina kahteen kertaan ja versioimaan sitten kekseliäisyyden mukaan. Toki soija- ja mantelimaitoa ym. vastaavia tuotteita on maitoallergisille.

Tässä kuitenkin kakkuni ohje:

Porkkanakakku

2 munaa

2 1/2 dl sokeria

1 1/2 dl auringonkukka- tai rypsiöljyä

1/2 tl suolaa

1 tl soodaa

2 tl kanelia

3 dl porkkanaraastetta

3 1/2 dl vehnäjauhoja

Kuori ja raasta porkkanat. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää porkkanaraaste, öljy ja jauhot joihin on sekoitettu kaneli, suola sekä sooda. Kaada taikina hyvin voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.

Paista 175 astetta n. tunti.

Anna kakun hieman jäähtyä ennen kumoamista.

Itse raastan porkkanat hyvin karkeaksi raasteeksi, koska tykkään että kakussa on tekstuuria, mutta se on tietysti makuasia.

Kakun pariksi sopi ihan mahdottoman hyvin Pumpkin spice latte. Tässä kahvijuomassa on sopivassa suhteessa kuumaa maitoa, sokeria, kurpitsasosetta, pumpkin spice-mausteseosta = kanelia, neilikkaa ja inkivääriä sekä vanilijaa ja tietenkin vahvaa espressoa.

Ohjeita tähän latteen löytyy netistä useita, mutta mielestäni erittäin hyvä ohje oli taannoin Vuonon Mariannan blogissa. Kiitos vaan! 

Olin tehnyt kurpitsasosetta itse ja koska olin keittänyt kurpitsanpalat vanilijatangon kanssa, en latteen lisännyt vanilijaa, mutta kanelia taisin kaipuussani huiskauttaa melkein tuplamäärän. Jokohan muuten päivittäinen saantisuositus tuli täyteen?

Tänään on ollut ihanan aurinkoinen ja tuuleton päivä. Näin kauniina päivänä on vaikea uskoa, että marraskuu on kohta lopussa. 

Lämpimän mausteisia terveisiä,

Doei!

Leena