keskiviikko 18. elokuuta 2021

Marketan kesää purkkiin

Marketanpuisto Espoossa ansaitsee varmasti vielä ihan erityisen puistopostauksenkin, niin paljon kaikkea kaunista siellä on. Nyt kuitenkin keräsin viimeisimpien kuvieni joukosta tällaisen kuvakavalkadin. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, lämpimän kesäsateen jälkeen, napsin itselleni muutamia kuvia ikään kuin purkkiin tulevan syksyn ja talven varalle. Näitä muistoja en säilönyt pakasteeseen tai kellariin, vaan koneeni muistin syövereihin. Sinne ne melkein jäivätkin, mutta kun niihin vähän sattumalta törmäsin, ajattelin varovasti raottaa purkin kantta ja jakaa tästä loppukesän ihanuudesta osan teillekin. Toivon että pääsette tunnelmaan mukaan.

Aikaisen aamun lämmin sade oli jättänyt kasvien lehdille kauniita vesipisaroita, joita pilvien takaa ilmestynyt aurinko ei varjopaikoista enää kuivatellutkaan nopeasti pois, vaan koko aamupäivän pienet pisarat välkkyivät timanttien lailla lehtien pinnoilla. Loppukesän vähän jo ylimakeat tuoksut ja syvät värit olivat yhä vahvasti aistittavissa. Minun lisäkseni perhoset, osa jo vähän siipeensä saaneina, etsivät makeita mesiaterioita kypsistä kukista ja kaiken maailman pörriäiset surisivat kuin viimeistä päivää.





Tämä lienee sitruunaperhonen, vaikka väritykseltään muistuttaa enemmän limeä ;)


Neitoperhonen

Tykkään niin näistä kaikista "hatuista"

Siipeensä saanut nokkosperhonen

Tätä nokkosperhosta elämä on ehkä kohdellut vähän lempeämmin

Taas sitruunaperhonen. Niitä oli paljon liikkeellä.

Upea amiraaliperhonen

Tähkäkimikki




Sinipiikkiputki



Tänään keskiviikkona sataa  ja tuulee. Molempia oikein kunnolla. Takapihan lammikosta laskimme eilen illalla vähän vedenpintaa, koska sadetta voi kuulemma tulla rankastikin. Vaikka luonto on onneksi vielä ihan vihreä ja kesäkukat kukkivat pihalla täyttä häkää, täytyy myöntää että  tänään jo heti aamulla teki mieli sytytellä sisällä vähän ylimääräisiä valoja. 

No, meillä on vielä jokunen päivä kesälomaakin jäljellä, joten ihan vielä ei anneta periksi.

Vieläkö sinun kesäsi jatkuu?

Valoisin ajatuksin, 
Leena