Viimeksi kirjoittelin siitä, kuinka kaipailen kevättä jo kärsimättömänä. Selviä merkkejä on ilmassa ja huomaan kyllä kuvia selatessani, että olen huiskeesta huolimatta osannut myös pysähtyä joihinkin käsillä oleviin hetkiin. Todistusaineistona tässä muutama otos viikon varrelta.
Kuluneen viikon aikana taivaalla hehkui useampikin mykistävän opea auringonlasku. Alla olevan dramaattisen kuvan nappasin olkkarin ikkunasta. Värien hehku oli uskomaton, mutta kuitenkin ihan todellinen, ilman mitään kuvankäsittelyjä tai suodattimia.
Viikonloppuna teimme eväsretken Gumbostrandin maisemiin. Kävelimme ensin pääkallokelissä hyvän matkan kyläteitä ristiin rastiin ja sitten kun jalat alkoivat todella vapista ja olla makaroonia, nautimme retkilounaan ja termarikahvit pitkän laiturin päässä istuskellen ja sulavan jään rapinaa kuunnellen. Ihanan rauhoittavaa!
| Tämä tarhavuokko yllätti minut täydellisesti. Näin pitkällä jo! |
| Magnolian kukatkin jo odottelevat ihanan untuvaisen turkin alla. |
Jokohan kevättä pukkaa muuallakin?
Tämän kuvakatsauksen mukana lähetän kaikille mukavan loppuviikon terveiset. Pitäkää huolta itsestänne ja pysykää terveinä.
Ajatuksin,
Kanavan Leena
Vau mikä kuva! Todella upeat värit ,ei voi kuin ihailla.
VastaaPoistaIhana Gumbostrandin alue, se on minulle tuttu lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta, sillä isovanhempieni kesämökki oli lähistöllä. Mutta se takuulla muuttunut siitä ajasta...
Ihanaa että teillä on jo kevään merkkejä. Niitä on niin mukava seurailla. Täällä alkaa vähitellen luonto hieman kuivahtaa, ja kun teillä vihreä pukkaa kunnolla esiin, niin Välimeren alueella luonto on jo kuivahtanutta.
Oikein ihanaa loppuviikkoa Leena, ja kevään odotusta.
Kiitos Jael!
VastaaPoistaOlet kyllä niin ihana kun jaksat käydä täällä kommentoimassa. Tuntuu oikeastaan vähintään yhtä kivalta kuin saisin sinulta oikean postikortin <3
Aika hauskaa, että olet saanut viettää kesiä tuolla Gumbostrandissa. Tykkään kovasti niistä maisemista. Siellä on paljon kallioita ja muutenkin mukavan kumpuilevaa maastoa kävelylenkeille. Ja se ihana meri! Näinä aikoina on ollut myös mukavaa etsiytyä rauhallisemmille alueille täältä kaupungin humusta. Otamme myös aina omat eväät mukaan, ettei turhaan altisteta muita.
Kevään merkit ehkä nyt vähän hidastuvat, koska tänään aamulla oli taas -9 astetta pakkasta, mutta hyvään suuntaan mennään. Teillä siellä on kevät kyllä hyvin erilainen. Muistelen että tykkäätkin enemmän lopputalven vihreydestä.
Hyvää viikonloppua sinullekin Jael :)
Tippuvat räystäät ja talitintin viserrys ovat nimenomaan kevään merkkejä. Hieno auringonlaskukuva!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Kristiina.
PoistaTäällä Helsingin keskustassa nuo tintit laulelevat kovin kiireisesti tavuja selvästi lyhennellen. Lapsuuteni talitiaiset visersivät hartaasti ti-ti tyyyyy ti-ti-tyyyy. Silloin asuin maaseudulla Pirkanmaalla ja tietynlainen hämäläinen verkkaisuus näkyi ja kuului kaikkialla. Mutta keväästä se kertoo tuo nopeampikin rytmi ;)
Todellakin tityy-laulut ja tiptip-tippuvat räystäät ovat keväänmerkki! Ihanaa! Postauksessasi on ihania keväisiä kuvia. Tuo ensimmäinen taivaanrantakuva on kyllä ihan super hieno <3
VastaaPoistaKiva kun kävit kommentoimassa Tarja.
PoistaKevät tuntuu vähän kiusoittelevan meitä. Välillä on niin keväistä ja sitten taas tulee lunta tupaan. Tänä vuonna minulla on erityisen hyvä syy odotella kevättä ihan tosissani. Postailen tuosta sitten myöhemmin enemmän. Mukavaa loppuviikkoa sinulle!