En valita, kivaa on ollut ja puistotkin ovat vaihdelleet maksullisesta sisäleikkipuistosta ilmaisiin angrybirds-puistoihin ja omaan lähileikkipuistoon. Kaiken tuon kaahotuksen lomassa omassa mielessä on pyörinyt monenlaista nykylasten touhuista, leikkivälineistä, lasten leikkitaidoista ja muinaisista käpylehmistä, mutta en nyt niitä aio tässä sen kummemmin ruotia. Lopputulemana voisin todeta, että lähimetsät ansaitsisivat kunniamaininnan leikkiympäristönä. Sekä isoille ihmisille, että myös pienille.
Välillä on pitänyt päästä huoltamaan myös omaa päätä. Silloin tihkuinen ja tuulinen merenranta tai vastapainoksi aurinkoiset ja kaislikkoiset rantapolut poutapilvineen ovat ihan parasta mielenhuoltoa. Luonnon äänet, ehkä jopa täysi hiljaisuus, ovat tuntuneet suorastaan ylellisiltä.
Postailen myöhemmin Hollannin ja Belgian reissusta lisää, kunhan olen järjestänyt kuviani ja ajatuksiani sieltä. Nyt kuitenkin tällaiset pikkuterkut välissä, ettei postailukynnys pääse nousemaan ihan liian korkeaksi. Niin minulle helposti käy.
Mitä sinun loppukesääsi kuuluu? Mökkejä, puistoja, purjehduksia, töitä vai rentoiluja?
Mukavaa elokuuta!
Leena
Voin hyvin kuvitella että kun vietttää lasten kanssa ,olkoon kuinka ihania ja rakkaita, oaljon aikaa,sitä kaipaa.myös omaa aikaa Aloitin viime kuun loppupuolella hoitamaan ystäväpariskunnan vauvelia,ja se on ollut hieman raskaampaa kuin kuvittelin,ja tosiaankin sitä tarvitsee kotain muuta välillå.Kaunista elikuuta ja viikonloppua Leena.
VastaaPoistaLasten kanssa päivät vilahtavat todella nopeasti, mutta välillä kyllä huomaa väsyneensä hulinaan ja esimerkiksi kirjan lukeminen ihan itsekseen tuntuu suorastaan ylelliseltä. Hauskaa, että olet tarjonnut apuasi lastenhoitoon! Mutta tosiaan, varsinkin aluksi homma on varmasti voimia vaativaa. Tsempit sinulle <3
PoistaHups,kaunista elokuuta siis..
VastaaPoistaKiitos Jael ;)
Poista