Pakolliset kaapissa

Satun blogissa (klik) tultiin kaapista ulos ja minäkin innostuin inventoimaan omia herkkujani, joita on oltava kotona. Tai niiden puuttuessa tulee pakollinen kauppareissu heti eikä melkein.

Tumma suklaa on ihan must. Paremman puutteessa menee täkäläinen, mielellään yli seitsemänkymppinen, mutta vielä enemmän tykkään esim. Fazerin ohuista kardemumma- tai sitruuna-inkivääri-suklaista. Nykyisin leivon aniharvoin, ja kaupan keksejäkin yritämme vältellä, joten suklaa on tavallisin herkku kahvin kanssa. Niin ja kunnon purkkaa pitää olla AINA ja lakua ja salmiakkiakin, vaikka niitä syödään nykyisin äärimmäisen säästellen.

Mutta oikeasti, muitakin juttuja kaapissa pitää olla.  Kirjaamisjärjestyseni taitaa vain kieliä jonkinlaisesta asioiden tärkeysjärjestyksestä ; )

Aamupalaksi on lähes aina oltava kaurapuuroa. Alkuvuosina raahasimme esimerkiksi Kuntokauraa tai Alku-kaurahiutaleita Suomesta, mutta nykyisin se on kyllä kokonaan unohtunut. Täkäläiseen puuroon heittelemme sekaan kauraleseitä ja täydestä menee. Minä pärjäisin välillä ilman puuroakin, mutta K:lle se olisi selvästi vaikeampaa.

Suomessa söimme usein Valion marjakeittoja puuron kanssa, mutta täältä ei ihan vastaavaa ole löytynyt. Sen tilalle ovat tulleet jokapäiväiseksi herkuksi tuoreet marjat. Lähes koko vuoden täällä saa kotmaisia marjoja. Nyt joulukuussa mansikoita ja karhunvatukoita.

Aamulla pitää ehdottomasti saada myös kahvia. Olemme vähän harmillisesti totuttaneet itsemme Nespresso-kapseleihin. Matkoilta palatessa olemme onnesta soikeina, kun saamme kotona taas sitä oikeata kahvia. 

Kahvin sekaan sekoitan aamuisin puoli mukillista lämmitettyä kauramaitoa ja se onkin nykyisin ihan välttämätön juttu meidän jääkaapissa. Etenkin Oatlyn barista-versiosta tulee ihan älyttömän hyvää, jos sen vielä vaahdottaa pikaisesti lämpimänä. Oi, mitä arjen luksusta! Aika kallistahan tuo kauramaito on, mutta kun me nykyisin asumme vain kahden aikuisen taloudessa, olemme todenneet, ettei se maata kaada.

Kaapeista pitää löytyä ehdottomasti myös maustamatonta jogurttia ja rahkaa. K syö laktoositonta, joten merkkejä on tasan yksi. Minä vähän vaihtelen, mutta jogurtti tai rahka ovat meillä lähes must. Joskus jokin soija-juttukin menee, mutta vain korvikkeena hätätilanteessa.

Pakollisia juttuja kaapeissa ovat myös rouhittu mustapippuri ja Pan-suola, jota raijaamme Suomesta, ja joita ilman ruoanlaitto on mahdotonta. No, kyllä meillä muutakin suolaa joskus käytetään esimerkiksi näppisuolana, mutta ruoan valmistuksessa ohjeeni ovat muokkautuneet pansuolan määrien mukaan ja kuvittelen, että se on terveellisempääkin.

Muita pakollisia juttuja ovat kausihedelmät, tomaatit, sitruunat -ihan ehdottomasti!!!-, sipulit ja valkosipulit, chili, inkivääri, hapankorput ja jonkinlaiset siemennäkkärit, juusto, monenlaiset pähkinät, pavut ja hyvä oliiviöljy.

Muuta jos puuttuu, saa puuttua. Silloin ei kauppaan ole niin kauhea hätä ja kauppareissua voi siirtää vaikka huomiseen.

Ehkä sellaiset ihan kamalan tarkasti merkkiuskolliset mieliteot ovat vähentyneet täällä muilla mailla ja korvaavia juttuja on pitänyt etsiä, halusi tai ei. Nykyään yritän ehkä enemmänkin välttää pakkausjätteen määrää, joka täällä näyttää olevan ihan jäätävää. Ehkä se oli sama Suomessakin, mutta vasta täällä olen todella herännyt siihen kamalaan roskamäärään, jonka tuotteiden lisäksi kaupasta kannan kotiin. Mutta se olisikin sitten ihan oman postauksensa ansainnut.

Reipasta joulukuun maanantaita. Täällä tuprautti eilen lunta ja nyt sitä ihmetellään. On se vaan niin harvinaista herkkua sammakoiden maassa ; )

Tot ziens,
Leena