Hei, Korkeasaaren karhut näyttivät heräilleen talviuniltaan viime viikolla, joten täytyyhän minunkin. Nyt nimittäin näyttäisi ainakin blogin perusteella siltä, että minäkin olisin ollut kunnon talvihorroksessa. Syy hiljaisuuteen taitaa kuitenkin olla vähän muualla.
Hammashässäkän jälkeen ehdimme kyllä todellakin tankata akkuja ja lomailla viikon, mutta sen jälkeen onkin ollut taas aika aktiivista menoa. Tänne blogin puolelle ei aktiviteeteista ehkä niin kovin kiinnostavia juttuja ole, mutta muutaman menovinkin Helsingin suunnalle voisin kyllä antaa, jos satutte näillä nurkilla liikkumaan vaikka sitten talviloman aikana.
![]() |
| Karoliina Hellberg, Didrichenin taidemuseo |
Sunnuntaina keskimmäisemme sai houkuteltua meidät Didrichenin taidemuseoon Helsingin Kuusisaareen, jossa oli minulle ennestään tuntemattoman nuoren taiteilijan näyttely. klik Taulut olivat Karoliina Hellbergin uskomattoman ihanilla ja rohkeilla väreillä maalattuja unien, muistojen ja salaisuuksien kuvakudelmia. Hän itse kutsuu niitä esteettisiksi haamuiksi. Tauluissa on valtavasti yksityiskohtia ja samalla tyyni ja mystinen tunnelma. En oikein tiedä, osaanko tässä kuvata näkemääni ymmärrettävästi, mutta maalaukset olivat upeita ja olimme kaikki kovin vaikuttuneita. Didrichen Pro Arte-tunnustus on myönnetty taitaville nuorille taiteilijoille vuodesta 2003 lähtien ja Hellberg sai omansa vuonna 2018. Enkä yhtään ihmettele. Kokemus Didrichenissä oli hyvin erilainen kuin edellisen päivän kierros Ateneumin kansallisgalleriassa, mutta ei yhtään vähäisempi. Tätäkin siis ehdottomasti suosittelen!! Näyttely on avoinna 5.5.2019 asti.
Kolmas taidekokemus voisi olla Amos Rexissä avattu Magritten näyttely. klik Itse emme ole siellä vielä käyneet ja voi olla, ettemme sinne edes ehdi, mutta eipä niin hirmuisesti harmita, koska olen käynyt Brysselissä Magritte museossa ihmettelemässä hänen taulujaan monen monituista kertaa klik. Eli kokemukseni perusteella uskallan suositella. Jos hänen maalauksiaan ei ole livenä nähnyt, voisin kuvitella, että kokemus on käynnin arvoinen. Näyttely on avoinna 19.5. 2019 asti.
Ja jotta ei menisi pelkäksi maalaustaiteen hymistelyksi, maininnan ansaitsee myös eilinen alkuillan käväisy Helsingin Yliopiston tiedekulmassa. Kävimme kuuntelemassa ihan hirmuisen mielenkiintoisia näkymiä Kaiken maailman ihanista materiaaleista. Hurjan kiinnostava ja samalla ihan älyttömän vaikea aihe. klik. Joskus tekee kyllä hyvää eksyä pois omalta mukavuusalueeltaan. Sitäkin suosittelen! Vaikka tietysti tuo nimenomainen tilaisuus onkin jo ohi. Lisää kiinnostavaa kuunneltavaa kyllä varmasti löytyy jatkossakin. Ja kynnys tiedekulmassa piipahtamiseen on kyllä tehty todella matalaksi. Esimerkiksi Hope for Globe-sarjassa näyttäisi olevan monta mielenkiintoista aihetta. Joitakin juttuja voi myös seurata suorana netissä, joten vink vink muillekin kuin helsinkiläisille.
Säät ovat vaihdelleet ihanasta auringonpaisteesta lumisateeseen ja vihoviimeiseen loskaryöpytykseen. Ja kaikenlaista muuta on ollut siinä välillä. On kyllä ollut pitkän tauon jälkeen taas totuttelemista lumen kanssa elämiseen ja kaikkeen siihen liittyvään rumbaan, mutta nyt alkaa jo löytyä aamuisin kuhunkin säähän oikeat kengät ja hanskat ja pipo tulevat mukaan jo ihan automaattisesti.
Toivon hartaasti, että ehtisin purkaa parin viikon suman, ja vierailla teidän kaikkien kivoissa blogeissa. Ikävä on teitä jokaista.
Aurinkoista perjantaita ja virkistävää viikkistä!
Leena
