sunnuntai 19. elokuuta 2018

Elegantti ja kevyt jälkiruoka



Inspiroivan ja monenlaisiin visuaalisiin juttuihin keskittyvän viikonlopun innoittamana valmistin sunnuntain lounaalle kauniin ja erittäin kevyen jälkiruoan. Lisäksi se oli tällä kertaa myös vegaaninen ja laktoositon. Ja äärimmäisen helppo. Kas tässä:


Elokuun elegantti
eli kevyt luumu-marjakranssi

4 kananmunan kokoista luumua

vadelmia, karhunvatukoita, kirsikoita tai muita marjoja

paahdettuja mantelilastuja tai pistaasipähkinöitä

jäätelöpalloja

Leikkaa kypsät luumut ohuiksi lohkoiksi ja asettele lohkot laakealle lautaselle kranssin muotoon. Nostele luumukranssin päälle erilaisia marjoja, paahdettuja mantelilastuja tai pähkinöitä. Lisää lopuksi marjojen ja hedelmien päälle jäätelöpallot. 



Koska itse käytin tänään vegaanista suklaajäätelöä, jossa ei ole lainkaan lisättyä sokeria, raastoin päälle vielä hitusen tummaa suklaata ja koska olin oikein reilulla tuulella ropsautin päälle vielä tomusokeria. 

Kuvan annokseen käytin vain kaksi luumua, koska tänään puolitimme annoksen kahteen pekkaan, mutta jos teet jälkkärin isommalle joukolle, aineksia on helppo lisäillä sen mukaan.




Kevyen nautinnollista elokuuta kaikille,

Tot ziens!
Leena 

10 kommenttia:

  1. Vau miten upean näköinen jälkkäri! Katsoin ensin, että mistäs ravintolasta tämä on, mutta se olikin sieltä "Kanavalta". :-) Varmasti oli myös herkkua!

    VastaaPoista
  2. Kanavaravintolasta ;-)
    Hyvää oli. Nyt oli tarve vain hyvin kevyelle jutulle, mutta jos olisi ollut tarve enempään energiaan, kunnon loraus suklaakastiketta olisi kyllä kruunannut annoksen. Mutta nyt mentiin näin. Ja minunkin mielestäni se oli kaunis.

    VastaaPoista
  3. Onpa tosi kaunis annos. Saat tästä ainakin kolme Michelin-tähteä :).

    Täällä on niukanlaisesti marjoja tarjolla tänä vuonna, kun on ollut niin kuumaa ja kuivaa. Taitaa olla kauppojen vadelmat ja mustikatkin tuontitavaraa, ja torilla taas hinnat niin pilvissä, että hirvittää. Mutta tollasen jälkkärin verran kyllä raskii satsata, koska todellakin näyttää syötävän kauniilta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tähtösistä Annukka :-)

      Olenkin miettinyt, miten taas totun Suomessa siihen, että tuoreita marjoja on kesäkauden ulkopuolella tarjolla aika hintsusti. Tai ne ovat puolalaisia, chileläisiä tai muita melkein muovisia, jotka ovat kestäneet kuljetusta. Ja ihan kesälläkin siellä voi olla pelkkää eioota, jos sato on ollut huono.

      Toisaalta, sitten kun kotimaisia marjoja siellä on, ne ovat kyllä maailman parhaita. Missään en ole saanut selliaisia mansikoita tai mustikoita kuin Suomessa. Toivotaan, että ensi kesänä saamme niitä taas runsaasti!

      Poista
  4. Eihän tuota malta edes syödä, kun on niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saara. Niinhän sitä luulisi, mutta herkku upposi kyllä lähes salamana viimeistä vadelmaa myöten heti kun olin kuvat nappaissut ;-D

      Poista
  5. Todella kaunis jälkiruoka, ja nyt tuli nälkä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael, toivottavasti löysit jotain syödäksesi ;-)

      Poista
  6. Kaunis annos. Suomessa marjanviljely siirtynyt paljolti tunneliin. Mansikkakakku alkaa toukokuun puolesta välistä jatkuen syyskuun loppuun. Monia hyviä lajikkeita. Vadelma alkaa kesäkuussa ja jatkuu syys-lokakuu. Karhunvanvatukka hiukan myöhemmin kuin vadelma. Näihin lisäksi avomaan sato. Myös pensamustikkaa, Saskatoon, herukoita ja karvaisia viljellään ammattimaisesti. Vielä kun itse käy poimimassa metsämarjat niin ei kaipaa tuoretta marjaa talvella. Nappaan pakkasesta joka aamu kotimaista marjaa jugurttiin.

    VastaaPoista
  7. Vau mikä tunneli! No sittenhän meillä ei palatessamme ole huolen häivää. Tuohan tarkoittaa sitä, että puolet vuodesta voisi saada tuoreita kotimaisia marjoja. Onpas edistystä tapahtunut!!
    Hyvä, sillä meillä syödään tuoreita marjoja tosi paljon.

    Täällä kasvatuskaudet ovat varmaankin vähän pidempiä kuin siellä, mutta on pakko myöntää, että talvikaudella kasvatetut eivät ole yhtä hyviä kuin kesämarjat. Onhan Hollantikin selvästi Pohjois-Eurooppaa.
    Metsämustikkaa täällä ei saa ollenkaan kaupoista, paitsi puolalaisina pakasteina. Itse poimitut on sentään ihan eri juttu ja muutenkin Suomalaista metsää on jo ikävä.

    Kiitos marjatietouteni päivittämisestä :-)

    VastaaPoista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!