Juuri tänään tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta Kanavalla kirjoitellen.
Ja nyt. Pienoista kriisiä pukkaa. Olen nimittäin miettinyt pääni puhki, mitä tämän blogini kanssa tekisin.
Aloitin Kanavalla-blogin 28.9.2015 poikani, perheen nuorimmaisen, synttärinä. Oli kova suru puserossa, kun en päässyt kunnolla häntä onnittelemaan. Ja tietysti tänäänkin onnittelin vain puhelimessa ja postipaketin muodossa, vaikka kunnon halin olisin paljon mieluummin antanut. Mutta nyt ei enää niin kovasti surettanut, sillä se asia on korjaantumassa.
Alunperin blogi olikin kanava yhteydenpitoon ja kuulumisten välittämiseen läheisille ja tutuille. Sitten huomasin, että blogista oli iloa myös itselle eräänlaisena matkapäiväkirjana. Sinne tuli kirjoiteltua kuvauksia reissuista ja valokuvatkin tuli kotiin palattua järjesteltyä nopeammin, koska niitä oli kiva liittää matkasepustukseen. Blogista olen myös erinäisenkin kerran tarkistanut, minä vuonna olimmekaan missäkin. Täällä asuessa olemme K:n töiden vuoksi matkustaneet niin tiiviillä tahdilla, että siinä haipakassa on välillä ollut vaikea pysyä itsekään mukana. Normielämässä Suomessa emme olisi ikinä sellaiseen matkamäärään joutuneet/päässeet.
Vähitellen tosi ison roolin koko hommassa on kuitenkin napannut vuorovaikutus teidän blogin kautta saamieni ihanien blogi-tuttujen ja -ystävien kanssa. Täällä minulle on auennut ihan uusi maailma, ja huomaan, että siitä on tullut kovin tärkeä osa arkeani täällä Alankomaissa. K:n lisäksi muita suomenkielisiä kontakteja täällä ei olekaan. On ollut ihanaa kirjoitella suomeksi, lukea muiden suomenkielisten blogeja ja olla osana tätä minulle uutta yhteisöä. Suomessa asuessani en tiennytkään bloggaamisesta oikeasti juuri mitään.
Kiitos siis näistä kolmesta vuodesta teille kaikille mahtaville lukijoille, kommentoijille ja myötäeläjille! Ilman teitä tämä homma olisi loppunut ennenkuin olisi oikein alkanutkaan. Pus.
Kriisi astui kuvaan siinä vaiheessa, kun tajusin, että olen nyt 3-vuotissynntäreiden aikaan eräänlaisessa saumakohdassa. Tai oikeammin tunnen olevani jollakin reunalla. Paluuta entiseen ei ole ja mietin, mikä funktio blogillani tulisi olemaan Suomeen palattua. Vai olisiko minkäänlaista?
Yhteydenpito läheisiin ja ystäviin hoitunee Suomessa ihan muita kanavia käytellen. Matkojakaan emme tee (ainakaan yhdessä) enää samanlaista tahtia. Jäljelle jää siis vain tämä ihana joukko fiksuja naisia. Hyviä tyyppejä, joiden kanssa on ollut kiinnostavaa ja viihdyttävää olla yhteisesti ylläpidetyssä bloggaajien yhteisössä. Ihmetellä maailman menoa ja kertoilla ja lueskella kuulumisia. Siinä on varmasti riittävä syy pysytellä jollakin tavalla kanavalla tai ainakin kartalla. Vähintäänkin iloisena seurailemassa muiden menoa.
Ja toki Hollannin Kanavaakin vielä vähän aikaa voitte seurailla. Varsinaisessa muutossa on varmasti monta juttua kertoiltavana ja tulossa on sitä ennen myös reissu ainakin Lontooseen. Ja ehkä paluumuuttajana Suomessakin voi tulla eteen erinäisiä kommervenkkejä, joita tekee mieli jakaa. Aika näyttää. Tämä vuosipäivä vain kirvoitti nämä mietelmät ja tunnelmat juuri nyt.
Rentoa viikkistä!
Tot ziens,
Leena
Jatka toki, ihan vaan elämästä ja arjesta. Olisi kiva lukea myös paluumuuton ajatuksista.
VastaaPoistaKiitos Leena kannustuksesta. Jotenkin ensin mietin, että Suomi-arjestani ei luultavasti oikein irtoa mitään kirjoitettavaa. Mutta kun tarkemmin ajattelen, huomaan, että myös itse tykkään lukea sellaisia blogeja, joissa on kirjoittajan tavalliset kuulumiset ja ajatukset etusijalla. Kaikki muu on sitten lisämaustetta. Ihminen blogin takana on se tärkeä.
PoistaJatka ihmeessä Suomessakin! Eilen huomasin taas, miten kätevä blogi on, kun olimme kultahäissä ja halusin jollekin näyttää jotain kuvaa ja löysin sen nopeimmin blogistani.
VastaaPoistaJoo on ollut hauska huomata, että blogi toimii myös kätevänä päiväkirjana. Mieskin on oppinut jo toteamaan: Kato vaikka sieltä blogistas!, kun kinaamme jostakin ajankohdasta tai yksityiskohdasta.
PoistaLeenan kanssa samaa mieltä. Älä vaan katoa!
VastaaPoistaKiitos Saara, lämpöinen ajatus Sinulle.
PoistaKokonaan en varmasti katoa, sillä te kaikki blogeinenne olette minulle tärkeitä :-)
Voi miten toivon, että pysyttelet kanavalla vaikka Kanavalta lähdettekin!
VastaaPoistaMinullekin on blogiyhteisö tärkeä, muut bloggaajat ja vakilukijat ovat jonkinlaisia kollegoita tai tosiaan ihan blogimaailman tuttuja ja ystäviä. Tuntuisi kovin kummalta jos tätä osaa elämästä ei yhtäkkiä olisikaan ja ihan jo siksi sinnittelen blogin kanssa läpi erinäisten vaiheiden.
Kiitos Kata.
PoistaKuten kerroinkin, tämä on ollut minulle tärkeä kanava kaikkineen, ja varmasti olisi aika mahdotonta jättää teidät kaikki taakse tuosta vain. Luulen, että jatkossakin hengailen teidän muiden blogeissa entiseen tapaan ja että en malta silloin tällöin olla pistämättä omaa lusikkaani soppaan mukaan. Koska Suomessa asuessa blogit, eikä varsinkaan bloggaaminen, kuuluneet elämääni mitenkään, en vain osaa vielä oikein kuvitella, miten saisin homman solahtamaan rutiineihini siellä. Mutta ehkä tosiaan kannatta sinnitellä, on tämä ollut niin antoisaa.
Onnea 3-vuotiaalle blogille ja sen kirjoittajalle. Toivon että jatkat blogiasi Suomessakin, sillä kirjoituksiasi on aina mukava lukea , ja kuvasi ovat kauniita. Hyvää alkavaa viikkoa Leena:)
VastaaPoistaKiitos Jael. Kuten olet varmaan huomannutkin, tykkään valokuvaamisesta ja välillä postaukseni taitavat olla vähän kuvavoittoisia. Suomikin on kuvauksellinen maa ja kun on ollut sieltä hetken poissa, voi olla että paikkoja tosiaan katsoo hetken ihan uusin silmin. Ehkäpä saan siitä aiheita postauksiini. Kivaa alkuviikkoa sinullekin :-)
PoistaMinä niin toivon, että jatkaisit kirjoittelua Suomessakin. Vastahan minä tämän sinun ihanan blogisi löysin, ja tulisi kyllä suru puseroon, jos en voisi enää lueskella juttujasi. <3 Uskon, että löytäisit paljon ihmeteltävää ja kerrottavaa Suomestakin. :-)
VastaaPoistaSinäkin Satu olet minulle aika uusi blogi-tuttavuus, mutta heti olet tuntunut jotenkin tutulta. Jatkossakin ihan varmasti aion roikkua kanavalla seurailemassa vauhdikasta menoasi. Ja onhan se silloin reilua yrittää itsekin päivittää kuulumisiaan ;-)
PoistaKolme vuotta Kanavalla. Mutta jatkukoon blogisi monta vuotta myös Suomessa, sitä toivon. Blogiasi on ollut kiva lukea, sieltä on löytynyt paljon tietoa ja huumoristasi tykkään. Niinkuin Satu tuossa edellä sanoo, minä samoin uskon, että löydät paljon ihmeteltävää ja kerrottavaa Suomestakin.
VastaaPoistaHyvää alkavaa viikkoa, Leena <3
Ihana Tuula, kiitos kivoista sanoistasi. Olen tässä näköjään psyykannut jo itseni jatkamaan Suomi-postauksia teidän kaikkien rohkaisevien kommenttienne jälkeen. Tulee tässä mieleen, että ei ole syytä heittää pyyhettä kehään ainakaan ennen kuin on edes yrittänyt. Raikkaita syyspäiviä Turkuun.
PoistaMinäkin toivon hartaasti, että jatkaisit kirjoittamista ja kertoisit mm. paluumuutosta ja sen mukanaan tuomista ajatuksista ja tunteista.
VastaaPoistaOn ollut hienoa tutustua sinuun blogisi kautta. Ilolla olen seurannut matkakertomuksiasi ja arkeasi kanavien maassa.
Onnea 3-vuotiaalle <3
Kiitos onnitteluista Marianna.
VastaaPoistaNiinkuin olen useassa yhteydessä sanonut, Sinun blogisi oli ensimmäinen jonne uskalsin jättää ensimmäistä kertaa oman kommenttini ja taisi kulua aika pitkä aika myös niin, että olit luultavasti ainoa bloggaaja, joka tänne Kanavalle jätti omia kommenttejaan. Vähitellen muutama muukin on ilokseni tänne eksynyt, ja minulle on auennut ihan uusi maailma teidän kauttanne.
Sinulle sydämellinen kiitos alkuaikojen rohkaisusta!