keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Sinterklaas-tervehdys ehkä viimeistä kertaa ja asiallisia uutisia




Tänään keskiviikkona, 5.12., Hollannissa vietetään Sinterklaas-juhlaa. Se on vähän kuin joulu hollantilaisittain. Mutta mikä oikeastaan on tämän juhlan idea ja ydin?! Sitä mekin ihmettelimme jo ensimmäisenä talvena kun neljä vuotta sitten totuttelimme silloiseen uuteen kotimaahamme. 

Meille selvisi, että Sinterklaas on Hollannissa vuoden rakastetuin ja odotetuin juhla, ja hollantilaiset ovat kovin ylpeitä tästä hienosta juhlastaan.  Siihen liittyy paljon erilaisia traditioita ja suomalaisin silmin aika kummallisiakin käänteitä

Sinterklaasin kerrotaan juontavan juurensa kolmannella vuosisadalla Turkissa eläneeseen Miran piispaan St. Nicolausiin. Legendan mukaan hän pelasti kaupungin nälänhädältä, herätti henkiin joitakin kuolleita lapsia ja tarjosi jalokiviä ja myötäjäisiä köyhille tytöille, niin ettei heidän tarvinnut ryhtyä prostituoiduiksi. Siis hyvin hurskas heppu.

Nykyisin tuo samainen tyyppi seilaa marraskuun lopulla Hollantiin laivalla -Espanjasta!! Älkää kysykö, että miksi ihmeessä Espanjasta, siihen en ole saanut kunnollista vastausta. Niin se vain  menee. Ulkoisesti Sinterklaas on puna-asuinen, valkopartainen vanha mies (muistuttaa vähän länsimaista joulupukkia), jolla on päässään iso punainen piispanhattu ja usein vielä hehkuvanpunainen samettiviitta harteillaan. Sinterklaas ratsastaa suoraan laivasta vuosittain vaihtuvaan hollantilaiseen rannikkokaupunkiin valkoisella Amerigo-nimisellä hevosellaan ja mukanaan hänellä on myös joitakin mustakasvoisia apulaisia. 



Apulaisia kutsutaan nimellä Zwarte Piets (suom. ehkä lähinnä Musta-Pekka). Zwarte Piet-hahmolla on usein päässään musta afro-peruukki, mustattu naama ja punaiset huulet sekä värikkäät vaatteet. Näistä apureista käytiin todella kovaa debattia ainakin kaikki nämä neljä vuotta, jotka Hollannissa asuimme. Ja varmasti asiasta on keskusteltu kiivaasti ennen tuota aikaa ja keskustelu näemmä jatkuu edelleen tästä eteenkin päin. Taustalla on hollantilaisten siiromaa-aikojen aiheuttamat syvät traumat ja syyllisyys orjakaupasta ja muista kauheuksista, joita Hollannin historiaan eittämättä kuuluu.



Osa hollantilaisista näkee hahmon hyvinkin rasistisena ja osa taas pitää hahmon ulkomuotoa täysin hyväksyttävänä ja hauskana. Jälkimmäiset muistavat jo lapsena rakastaneensa juuri Zwarte Pietiä ja nykyisinkin esimerkiksi koulujen juhlissa kaikki haluaisivat esittää juuri tuota iloista, vähän ilkikurista lahjoja jakelevaa veijaria. Ristiriitaa on yritetty pehmentää tarinalla, jonka mukaan musta väri apulaisten kasvoissa johtuisi noesta, mitä on tarttunut kasvoihin, kun urhea Piet on tuonut lahjat savupiipun kautta koteihin. Niin tai näin, ehkä kiista joskus ratkeaa. Tai sitten ei. Ainakaan hollantilaiset eivät selvästikään kaipaa meidän muiden neuvoja tai suosituksia asian ratkaisemiseksi. Me kun emme voi ymmärtää kaikkea mitä perinteeseen oikeasti liittyy. 

Joka tapauksessa marraskuulta joulukuun viidenteen Hollannissa törmäsi noihin mustiksi maalattuihin kasvoihin kaikkialla: lehdissä, TV:ssä, näyteikkunoissa, mainoksissa lahjapapereissa, makeisissa... ja vaikka missä. Niiltä ei voinut välttyä.

Lahjat jaetaan juuri Sinterklaasina 5.12. Sitä ennen, edellisenä iltana, lapsilla on kuitenkin tärkeä tehtävä. Heidän pitää laittaa Amerigo-ratsulle heiniä ja/tai porkkana omaan kenkäänsä ja asettaa kenkä takan eteen. Jos takkaa ei ole, lämmityslaitekin kelpaa. Tai eteinen. Kunhan herkut ovat hevosen saatavilla. Sinterklaas apulaisineen toimittaa sitten puolestaan lahjat kilteille lapsille. 

Vaikutti siltä, että jokaisessa perheessä oli vähän omanlaisensa käytännöt, mutta lahjat jaetaan tuona nimenomaisena päivänä, ei niinkään jouluna. Varsinainen Joulu on enemmänkin vain kirkollinen pyhä. Jouluaatto on ihan tavallinen työpäivä ja  Joulupäivänä sitten ehkä syödään perheen ja läheisten kesken vähän juhlavampi illallinen. Mitään varsinaisia jouluruokia ei näyttänyt olevan, vaan kukin herkutteli omalla tavallaan.Toki kauppiaat yrittävät venyttää lahjakautta jouluun asti ja ainakin Amsterdamissa asuu niin paljon muualta tulleita, että joulukin alkaa näkyä bisneksessä enemmän. Ja toki runsaslukuiset turistit tulevat myös Amsterdamiin jouluostoksille, joten lahjakausi kaupoissa ja tavarataloissa pitenee vääjäämättä. Hollantilaiset kun ymmärtävät kaupanteon päälle.

Meillä täällä Helsingin kodissa Sinterklaas näkyi lähinnä niin, että olimme tuoneet mukanamme pari pussillista kruidnoten-palleroita, eli kivikovia piparitaikinasta leivottuja nappeja, joita Zwarte Piet-hahmot heittelevät Sinterklaas-kulkueissa ympäriinsä. Olen huomannut, että he yrittävät leikkisästi tähdätä etenkin täti-ihmisten päähän. Kivasti kopsahtaa. Tiedän kokemuksesta. No, me emme intoutuneet pipanoita heittelemään, vaan napsimme suuhumme muutamia ihan vaan nostalgiasyistä. Tosin ilta on vielä nuori...




Muuten tällä viikolla on tullut mietittyä ainakin uutislähetyksiä ja TV-mainoksia täällä Suomessa.

Kun olen pitkästä aikaa ehtinyt katsoa kotimaisia TV-ohjelmia ja mainoksia, ne näyttävät oikeastaan aika mainioilta. Päälimmäisenä vaikkapa uutislähetyksistä jää mieleen rauhallinen, vähän pysähtynyt poljento. Aiheita maltetaan taustoittaa ja tapahtumia selostetaan kiihkottomasti. Lähes värittömästi. Asiallisuus on selvästi vallalla. Puheen rytmi on hidas ja kerran jopa luulin, että olen eksynyt selkouutisten puolelle, koska uutistoimittaja jaksoi artikuloida kaikki sanat niin perinpohjaisen selkeästi, hitaasti ja huolellisesti. Huomaan, että tykkään  näkemästäni ja kuulemastani. 

Eräs syy mieltymykseeni voi toki  olla se, että olen nyt vain äärimmäisen helpottunut, kun ei enää tarvitse yrittää pysyä kärryillä vieraan kielen nopeassa puhetulvassa, mutta uskon, että se ei ole ainut syy. Suomalainen tyyli sopii minulle. En kaipaa vauhdikasta, värikästä, tilkkutäkkimäistä ja tiukkaa tietopakettia. Sellaisen löydän halutessani CNN:ltä tai BBC:ltäkin. Toki olen varma, että hätäisempiä tuo verkkaisuus varmasti ärsyttää. Minä kuitenkin nautin siitä ja sellaisesta muutenkin vähän kotikutoisesta meiningistä. 

Myös TV-mainokset näyttävät täällä erilaisilta. Toki joitakin suurten brändien tuotteita mainostetaan täälläkin samalla tavalla kuin Hollannissa (jotkut pesuaineet, kahvit, autot..), mutta meidän suomalaisten omat mainokset kyllä erottautuvat, ainakin minun mielestäni, ihan positiivisesti edukseen. Varsinkin huumori on täällä hieman erilaista. Lempeämpää ja hyväntahtoisempaa. Muistan, kuinka minua Hollannissa alkuaikoina hämmensi kovasti mainos, jossa pizza-kuski toimitti tilauksen asuntolaivaan nuorelle parille. Herkun saatuaan nuoret keskittyivät nautiskeluun niin perusteellisesti, että eivät huomanneet pizzakuskin putoavan kanavaan. Melua (avunhuutoja) kuultuaan, he potkaisivat vain kajuutan oven kiinni ja jatkoivat syöpöttelyään. No, tietenkin se oli vain vitsi, eikä siitä kenenkään kuulunut ottaa hernettä nenäänsä, mutta minusta se ei oikeastaan ollut hauska vitsinäkään. Ehkä vielä jossakin sketsiohjelmassa.. mutta mainoksessa..

No, onhan sitä pahempaakin nähty, joten tuohon on turha juuttua. Hollannissa osattiin ehkä vapautuneemmin muutenkin nauraa (varsinkin toisten) kömmähdyksille. Suomessa tietty hienotunteisuus on tavallisempaa, mutta siitä ehkä sitten joskus toiste.

Nyt toivotan kaikille ensin kivaa Sinterklaas-iltaa ja sitten oikein juhlallista huomisen itsenäisyyspäivää!

Lämpöisin terkuin,
Leena

6 kommenttia:

  1. Upeat kuvat:) Olen ollut Amsterdamissa juuri Sinterklaasin aikaan, ja muistan kun minäkin onnistuin saamaan noita kruidnoten-palleroita. Väriä riittää tuossa tapahtumassa:) Eksänihän asui Amsterdamissa tavatessamme, ja vietin silloin pidempiä aikojakin siellä, kunnes molemmat muutimme yhdessä muualla.
    Katson Suomen Tv:tä paljonkin, ja kännykässäni on Freedome-aplikaatio (maksullinen) jolla näkee myös ne ohjelmat mitkä eivät muuten näkyisi SUomen ulkopuolella. Suomessa mainokset ovat kovin erilaisia kuin täällä; jossa ne usein ovat liiankin energisiä...Oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja Sinterklaasia Leena:) Täällä suurlähettilään residenssissä on huomenna itsenäisyyspäivävastaanotto, mutta päätin olla menemättä tällä kertaa. Sen sijaan Suomalaisella Kirjastolla täällä ja Suomi-Israel yhdistyksellä on tiistaina yhteinen itsenäisyyspäiväjuhla, jota odotan innolla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael. Kuvat otin muistaakseni vuosi sitten Rotterdamissa, kun ihan sattumoisin törmäsimme isoon Sinterklaas-kulkueeseen. Zwarte Piet-perinteestä voi olla montaa mieltä, mutta väriä ei tapahtumasta puuttunut. Hauskaa, että sinäkin olet maistanut noita lenteleviä pipanoita!
      Toivottavasti sait nauttia itsenäisyyspäivän tunnelmasta siellä Tel Avivissa. Muistankin sinun joskus aiemmin kertoilleen noista juhlista suomalisine herkkuineen. Maanmiehien seura tuntuu muutenkin tärkeältä kaukana kotoa varsinkin juuri näiden suomalaisten juhlien aikaan.

      Poista
  2. Meillä on vasta huomenna Nikolaus, ollaan aina päivää jäljessä naapurimaata.
    Mäkin pidän suomalaisista mainoksista, mutta esim. Tahdotko miljonääriksi on Suomessa todella tylsä verrattuna saksalaiseen versioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan teidän Nikolaus-juhlanne samantapainen kuin Hollannissa? Luulen, että ainakin noi apulaiset pysyvät Hollannissa.. Saksassa joulu taitaa kuitenkin olla isompi juhla kuin Alankomaissa.
      Tosiaan, mainokset ovat usein kivoja täällä Suomessa, mutta noihin formaatti-ohjelmiiin en ole vielä täällä ehtinyt tutustumaan. Tosin Hollannissakin katsoin niitä ihan älyttömän vähän, joten vertailu ei minulta taida onnistua.

      Poista
  3. Tämä oli mielenkiintoista saada tietää. Oi aikoja, oi tapoja, oi kulttuureita, oi hassutuksia. Niin on ihmismieli kekseliäs :)

    VastaaPoista
  4. Sanos muuta. Kekseliäitä ovat monet perinteet. Ehkä niiden pitääkin olla vähän kummallisia ja erikoisia, jotta niitä noudattamalla erottautuu muusta joukosta ja tuntee kuuluvansa juuri omaan yhteisöönsä. Ei ole niin väliä, vaikka nuo perinteet näyttäisivät muiden silmissä todella kummallisilta. Tosin muiden tahallinen loukkaaminen (perinteidenkään varjolla) ei ole hyväksyttävää. Joskus on vaikeata määritellä, missä kulkee sopivan ja sopimattoman raja.

    VastaaPoista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!