tiistai 18. toukokuuta 2021

Kevättä tallentamassa

 


Ihanaa toukokuuta! 

Istuin eilen illalla koneen ääressä selaamassa valokuviani. Olin tekemässä yhdelle pikkuisista valokuvakirjaa 2v- synttäreidensä juhlimisesta. Löytyi monia ihania kuvia ensin leikkipuistosta ja sitten kakkukesteistä täältä uuden pappamummulan terassilta. Niitä kuvia en tietenkään tänne ajatellut jakaa, mutta siinä selatessa huomasin onnistuneeni taltioimaan myös tätä ihan silmissä vihertyvää ja voi niin lyhyttä kevään ajanjaksoa valokuviin. Varsinkin toukokuu sujahtaa yleensä niin kummallisen nopeasti ohi ja sitten jo huomaankin kesän syvän vihreyden voittaneen ja yhtäkkiä kaikki on ikään kuin valmiina. 

Laitan tänne blogiinkin muistoksi palasen vaaleanvihreää ihanuutta tässä kuvapainotteisen postauksen muodossa. Viime kevät kun sujahti poikkeuksellisissa oloissa melkein huomaamatta ohi. Vaikka poikkeuksellista on yhä, olemme ehkä oppineet pikkuisen ajattelemaan myös muuta kuin tuota jo yli vuoden vallinnutta hankalaa aikaa. Ensimmäinen rokote on jo ollut otettuna jonkin aikaa ja vaikka toista vielä odotellaan, olo on kyllä tänä keväänä paljon avoimempi kaikelle ympärillä olevalle.

Mutta siis nyt niitä vihreitä kuvia.

Metsäkävelyllä huomasin valkovuokkomeren keskellä nämä ihastuttavan herkät ketunleivän kukat. Nuo punertavat raidat terälehdissä saavat kukan näyttämään hyvin hennosti vaaleanpunaiselta. Ihana!


Jostain tämä pieni peipponenkin on ilmestynyt kamerani eteen. Liikkuvaa kohdetta pitää vielä harjoitella tallentamaan. Olen huomannut, että esimerkiksi keinussa istuvaa lasta on lähes mahdotonta saada tarkkarajaiseksi. Kameran säädöt pitää tarkistaa aina etukäteen, jotta onnistuisin edes jotenkin.


Tuomesta otin kuvan viikonloppuna. Nuput olivat jo näkyvissä, mutta ei vielä kukkaa. Pitäisikin käydä katsomassa, herättikö eilinen ukkoskuuro ja kunnon sade tämän tuoksuvan!!!? kaunokaisen.


Ainakin se herätti tämän meidän omalla takapihalla kasvavan luumupuun. Ylempi kuva on myös viikonlopulta ja kukat ovat vielä nupussa, mutta nyt oksat jo notkuvat valkoisten kukkien vaahdosta. Jännityksellä odotan, saammekohan ihan omaa luumusatoakin sitten joskus syksymmällä.



Tässä kuva eiliseltä maanatailta. Nyt jo muutama oikea kukkakin on avautunut. Melkein kuin oma hanami ;)


Mustaherukkakin kukkii! Meillä on kovin vähän hyötykasveja pihalla. Vain kolme herukkapensasta, tuo edellä mainittu luumupuu ja ruukkuun istuttamani raparperi. Tänä kesänä ei tuosta ripariraparista taida vielä tohtia paljon satoa keräillä. Ajattelin myös laittaa kesemmällä isoon, pihalla olevaan puureunuslaatikkoon (lavakauluksen tapainen), mausteyrttejä ja ehkä salaattiakin valmiista taimista. Täällä kyllä rusakot saattavat popsia salaatit parempiin suihin.






Lauantaina teimme retken Träskändan kartanon ympäristöön Espoon Järvenperään. Olemme käyneet alueella vuosittain ja joskus montakin kertaa eri vuodenaikoina. Alue on aina niin kaunis. Koska monissa blogeissa on mainioita kuvauksia kartanosta ja alueen historiasta, laitan tänne vain jokusia kuvia puistokävelyltämme. Ja juu. Kevät näkyi sielläkin ja jota pieni sateen ropsaus vain virkisti entisestään. 

Kartanon ympäristössä on monia luontopolkuja ja suojeltua metsäaluetta. Monia Suomen metsissä harvinaisia kasvi- ja puulajeja on useita ja onkin vaikeata uskoa samoilevansa espoolaisessa metsässä. Lintujen viserrys näin keväällä oli uskomatonta ja ainakin minun oli ihan mahdotonta tunnistaa kaikkia liverryksiä. Tosin se ei sinänsä ole mikään yllätys. 


Alueella virtaa Glims-joki, jota yksi poluista myötäilee kauniisti.








Vanha 1920-luvulta peräisin oleva päärakennus on nykyisin tyhjillään, ja Espoon omistamalle rakennukselle etsitään uutta käyttötarkoitusta. Alueen asukkaat toivovat kovasti, että sinne voitaisiin järjestää jotain kuntalaisille suunnattua toimintaa. 

EDIT: Tänään tiistaina luin iltapäivällä Hesarista, että tänne pihapiiriin on parin viikon kuluttua tulossa turkulaisen kahvilayrittäjän kahvila. He olivat halunneet perustaa kahvilansa tänne juuri alueen luontoarvojen takia. Kiva, että paikalle tulee lisää elämää puistopiknikkien oheen. Myös päärakennuksen julkisivuremontti on lähiaikoina kuulemma alkamassa. Hienoa!! 









Kas niin, toukokuuta on nyt tallennettu ihan olan takaa. Aurinko paistaa ja elo ja olo on aika mukavaa, kun kesä kokonaisuudessaan on vielä edessä. 

Tänään ainakin tuntuu tältä. 

Toivotan siis aurinkoista tiistaita teille kaikille muillekin. Voikaa hyvin <3,

Leena



4 kommenttia:

  1. Aivan ihania kevään kasveja, olet taltioinut niitä niin upeasti kuvissasi. Suomen kevät on ihana puhjetessaan, koska talvi on niin pitkä. Täällä etelässä talvella puhkeaa luonto kukkaan, mutta kun on koko vuoden vihreää,(keinokastelulla...) niin se tunne ei ole samanlainen kuin Suomessa kun kevään kasvit ovat kauneimmillaan.
    Onpa kaunista tuolla kartanon alueella. Hyvää viikkoa sinulle Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanainen. Suosittelen ehdottomasti kartanon puistoa piknik-paikaksi. Ainoa miinuspuoli on ollut vessojen puuttuminen, mutta ehkä tuo kahvilan avaaminen tuo helpotuksen siihenkin asiaan.. No, silloin on ehkä kohteliasta asioida kahvilassa muutenkin kuin vain käyttää heidän saniteettitilojaan ;)
      Nyt vuorossa on vähän sateisempia päiviä ja se on tosi hyvä juttu, koska koivun siitepölymäärät ovat olleet todella runsaita. Luin lehdestä, ja näen lähipiiristä, että tänä vuonna allergiaoireita on epätavallisen paljon. Minullakin silmät kutiavat ja aivastuttaa, mutta omat piinaviikkoni ovat varsinaisesti vasta heinäkuussa heinien kukinnan aikaan. No, ne ovat aika pieniä harmeja tämän kauneuden keskellä.

      Olen niin iloinen Jael, kun jaksat käydä täälläkin kommentoimassa <3

      Poista
  2. Kevät tosiaan tuntuu aina menevän liian nopeasti. Toukokuu voisi kestää ainakin kaksi kuukautta!
    Ihania kuvia olet napannut tosi kauniista ympäristöstä. Hienoa että kartanoon saadaan elämää.
    Mukavaa kevään aikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taas kivasta kommentista Kristiina.
      Ja tosi hyvä idea tuo, että toukokuu voisi kestää ainakin kaksi kuukautta! Olen täsmälleen samaa mieltä. Vaikka olen kovasti harjoitellut läsnäoloa, huomaan, että välillä minulla on niin kovin vaikeata pysähtyä nauttimaan juuri käsillä olevista hetkistä. Mielessä kiiruhdan jo eteenpäin. Mutta jos siis aika etenisi hitaammin, malttaisin ehkä entistä paremmin seisahtua havainnoimaan sitä, mitä ympärilläni juuri nyt tapahtuu.
      Träskändan puisto on yksi suosikeistani. Sen suuret vanhat puut ovat kauniita kaikkina vuodenaikoina. Tuleva kahvila täytyy ehdottomasti käydä testaamassa.
      Kaunista kevättä Ahvenanmaalle!

      Poista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!