tiistai 27. heinäkuuta 2021

Lakritsa- ja muita hörsöjä



Tänä keväänä en ehtinyt muuttohommeleiden vuoksi miettiä puutarhan kylvöjä lainkaan. Ajattelin tämän ensimmäisen omakotikevään ja -kesän katsoa, mitä tontilla putkahtaa esiin edellisten asukkaiden jättämänä ja päättelin että vasta kokonaisuuden nähtyäni olisi sitten helpompi tehdä suunnitelmia siitä,  mitä minnekin tulevina vuosina istuttaisi tai kylväisi. Ja olihan siinä monenlaisia yllätyksiä tulossakin. 

Sen verran silloin aikaisin keväällä lumen alta paljastui, että löysin yhdestä pihan nurkasta laatikon, jonka arvelin soveltuvan yrttien pienimuotoiseen viljelyyn. Taimien kasvatukseen siemenistä asti ei tänä keväänä vielä riittänyt panoksia, vaan alkukesästä ostin puutarhamyymälästä muutaman valmiin yrttiruukun. Mukaan tarttui ehdotonta suosikkiani rosmariinia, minulle uutta lakritsiyrttiä, suklaaminttua sekä vanhoja tuttuja kuten oreganoa, kirveliä ja lipstikkaa. Tontin toiselta laidalta löysin lisäksi valtavan puskan -juu-u, todellakin puskan- hyvin talvehtinutta sitruunamelissaa ja tietysti myös vanha ruohosipuli oli talvehtinut hyvin. Nämä saivat riittää täksi kesäksi yrttirintamalle, muut ostettaisiin sitten tarpeen tullen kaupasta. Jaa niin, kolme-vuotiaan lapsenlapsen kanssa istutimme yhdessä myös herneitä salaattiin laitettavia herneenversoja varten. Pienenkin mielestä ne maistuivat hyvältä ja ennen kaikkea versojen kasvua oli jännittävää seurata.



Yrttejä on pitkin kesää ruoanlaitossa ripoteltu sinne tänne ja vähän tuonnekin. Varsinkin sitruunamelissa on kukoistanut niin runsaasti, että sen sadosta jää kyllä suurin osa varmasti käyttämättä. Nyt se jo kukkii todella runsaasti, joten vähän puumaiseksihan se on muuttumassa. Ihan kaunishan tuo on myös pelkästään silmillä ihailtavaksi. 

Koska yrttejä on ollut mahdotonta syödä niiden kasvutahtia seuraillen, ja tutuillekaan niitä ei kehtaa tolkuttomasti työntää, olen yrittänyt keksiä erilaisia säilöntätapoja sadolle. Vanhan tutun nippukuivatuksen lisäksi olen pakastanut tuoreita yrttejä silppuna ja kuutioina. Olen aiemmin kokenut, että pakastettua silppua on ollut jotenkin hankalaa käyttää ja saada sitä sopiviksi kerta-annoksiksi. Etenkään en tykkää "raaputtaa" isoa jäistä möykkyä ja työntää sitten loppuköntsää aina uudelleen takaisin pakkaseen. 

Suklaaminttua


Tänä kesänä olenkin tehnyt ihania yrttikuutioita kerta-annoksiksi. Sillä tavalla tuoreita yrttejä on toivon mukaan aina saatavilla ympäri vuoden ja toki talvella kaupasta ostettujen yrttipuskien ylijäämätkin voi säilöä samalla tavalla ennen kuin ne seuraavaa käyttöä odotellessaan nuukahtavat kokonaan.




Silppusin siis saksilla tai terävällä veitsellä puhtaita yrttejä ja nostelin silppua jääpalalokerikkoon. Täytin lokerot lähes täyteen yrttisilpulla ja lopun osan (noin kolmasosan) täytin hyvällä oliiviöljyllä. Sitten sujautin lokerikon pakastuspussiin tai vaihtoehtoisesti peitin pinnan kelmulla ja työnsin öljykuutiot pakastimeen. Kun kuutiot olivat jäätyneet, kumosin ne isoon kulhoon ja nostelin kauhalla rasiaan tai pussiin. Pussi vie varmasti vähemmän tilaa pakasteessa, mutta itse tykkään enemmän siisteistä rasioista. 



Luin jostain, että juuri öljyyn säilöttynä yrttien hienot aromit pääsevät oikeuksiinsa. Parhaita yrttejä tähän tarkoitukseen luulisin olevan kovalehtiset tai kovavartiset yrtit, kuten rosmariini. Ne kun voi laittaa ruokiin jo ihan valmistuksen alkuvaiheessa. Kuution voi kopsauttaa pakastimesta suoraan pannulle ja pyöräyttää esimerkiksi valkosipulin kanssa ennen muiden ainesten lisäämistä. Tässä tuoksuvassa ja maistuvassa yrtti-öljyssä voi paistaa niin kalat, lihat kuin kasviksetkin. Hyvin paistoa ja haudutusta kestäviä yrttejä ovat vaikkapa rosmariini, salvia, timjami, rakuuna ja oregano.  Pehmeälehtiset ja herkemmät yrtit, kuten vaikkapa korianteri, basilika ja minttu, sopivat taas  öljyyn säilöttynä esimerkiksi salaattikastikkeiden pohjaksi. Kalaruokiin sopiva öljykuutio voisi syntyä vaikka lakritsiyrtistä tai tillistä ja sitruunankuoriraasteesta. Liharuokiin käyttäisin ehkä rosmariini-salvia-kuutiota ja kasvisruokiin taas yhdistäisin oreganoa, rakuunaa ja timjamia. Vain mielikuvitus on rajana!


Munakkaassa savulohta, tomaattia ja avokadoa. Plus ne hörsöt. 







Tuleva talvi varmasti näyttää, miten keksin kuutioitani käyttää. Lähinnä tätä kuluvaa kuumaa kesää varten olen pakastanut  minttua ja lakritsiyrttiä veteen ja pakastanut näitä ihania jääkuutioita kylmiä juomia varten. 


Ne toimivat raikkaan maun tuojina ja esteettisestikin yrttikuutiot ovat viehättäviä kauniissa lasissa kilisemässä. Etenkin lakritsiyrttiin olen muutenkin tykästynyt ja lisäillyt sitä niin jälkiruokiin kuin pääruokiinkin. Moni kesän ruokavieras on hivenen yllättynyt sen "tillimäisestä" ulkonäöstä, mutta kaikki ovat tykänneet kovasti sen hieman anikseen vivahtavasta mausta.

Onko sinulla kesän yrttisuosikkeja? 

Vai ovatko kenties yrtit mielestäsi se pakollinen vihreä, lautasen reunalle jätettävä hörsö?


Ihastuttavaa heinäkuun loppua kaikille. Hörsöillä tai ilman <3,

Leena

8 kommenttia:

  1. Sullahan kaikki kasvaa hienosti, toisin kuin meillä tänä vuonna. Ihana idea tuo että pakastaa yrttejä kuutioina. Ei olisi itselle tullut mieleenkään. Kiva saada vinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina! Minua ilahduttaa, jos onnistuin tarjoilemaan käyttökelpoisen vinkin.

      Joo, kasvua on ehkä auttanut se, että meillä on kasteltu ihan mahdottomasti. Tuleva vesilasku pelottaa. Gulps. Oli itselle jotenkin erityisen tärkeätä, että kaikki kasvit eivät heti ekana kesänä kuolisi.

      Poista
  2. Hieno idea tuo pakastaminen, pitääpä kokeilla. Meillä käy kaikki yrtit paitsi rakuuna, se on miehelle no go.Tilliä rakastan, mutta sen kasvattaminen epäonnistuu mulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin jotain tiettyä ruokaohjetta varten ostettu ja yli jäänyt yrttiruukun puolikas meinaa minulla joskus unohtua tai en muuten keksi sille järkevää käyttöä. Ylijäämän pakastaminen mahdollisimman pian pelastaa tilanteen ja itselle tulee hyvä mieli. No, voihan ne hörsöt toki unohtua pakastimeenkin, mutta siellä säilyvyys on kuitenkin parempi. Mulla ei ollutkaan itsellä tilliä lainkaan, vaan varhaisperunoihin ja kalaan pitää muistaa aina kaupasta ostaa mukaan tillipuntti. Täällä tilliä onneksi käytetään, Hollannissa sitä oli joskus lähi-AH:sta vaikea löytää.

      Poista
  3. Yrttejä omasta takaa, aivan ihanaa! Ja mikä valikoima erilaisia yrttejä, ja kiva tapa säilöä kesän yrttejä jääpaloina. Rakastan yrttejä ja varmaan kasvattaisin jos olisi parveke tai oma piha. Puistossa kodin edessä on monta rosmariinipuskaa, josta voi poimia ihan ilmaiseksi, mutta olen vähän huono käyttämään rosmariinia, pitäisi kyllä käyttää sitä enemmän kun sitä kerran saa poimittua ihan kodin edestä. Kaunista heinäkuun loppua ja hyvää elokuun alkua sinulle Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen vastaukseni häipyi jonnekin avaruuteen.. Nyt uusiksi:
      On aika ylellistä napsia yrttejä omasta pihasta. Minä tykkään kovasti rosmariinista. Sen tuoksu on ihanan metsäinen ja tuo muistoja eräältä Italian matkalta, jossa majapaikkamme pihassa käveltiin polkua, jonka varrella oli molemmin puolin rosmariiniAITA! Kun sitä hipaisi ohi mennessään, käsiin jäi ihastuttava tuoksu pitkäksi aikaa. Myös vaalean rapeakuorisen leivän taikinaan rosmariini sopii loistavasti.
      Kiitos toivotuksista! Samoin Sinulle Jael.

      Poista
  4. Ai niin lakritsiyrtistä vielä, en ole tainnut maistaa sitä, kuulostaa kiinnostavalta.Yrttisuosikeista... Täällä yrtit ovat valtavia puskia viileämpänä kautena, nyt kun on kuuminta niin paljon pienempiä, ja olen yrttien suurkuluttaja. Useimmiten se on korianteri, josta teen melkein viikottain tätä tahnaa (yleensä vain korianterilla..:) http://appelsiinejahunajaa.blogspot.com/2008/11/chili-yrttitahna.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakrtisiyrtti on kiva yllättävyytensä vuoksi. Se muistuttaa niin kovasti tilliä ulkonäkönsä puolesta, että suuhun tulvahtava aniksen ja lakritsin aromi yllättää. Luulen, että se myös jakaa ihmisiä: toiset tykkää, toiset ei.

      Ihana tahnaohje! Kiitos kovasti <3 Pakko kokeilla.
      Minä ja K rakastamme korianteria, mutta jälkipolvi kumppaneineen hajoaa korianterin kohdalla kahtia. Yritän aina muistaa, missä kokoonpanossa sitä voi tarjota. Olen muuten oikeastaan aika hämmästynyt, että sitä ei tullut istutettua omaan yrttipuutarhaan. Ensi kesänä taatusti korjaan asian, joidenkin iloksi, joidenkin harmiksi ;)

      Poista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!