torstai 28. lokakuuta 2021

Karhukakkua sumussa



Edellisen postaukseni kuvat olivat aurinkoiselta aamulenkiltä. Tänä aamuna tein tavanomaisen lenkkini taas heti kun aamuhämärä alkoi hälvetä, mutta tänään ei esiin putkahtanutkaan aurinkoa, vaan maiseman peitti ihana pehmoinen sumu. Sumu oli kietonut harsomaiseen vaippaansa jo lähes alastomina häpeilevät puut tarjoten viehättävää ja armollista pehmennystä rungoista törröttäville mustille oksille. 






Rannan kaislikko peilaili itseään lähes tyynessä vedenpinnassa uskomattoman kuvauksellisena ja tyylikkäänä. Olipa luonto tänään häkellyttävän kaunis. Vastaan tuli vain muutamia koiran ulkoiluttajia ja hekin näyttivät astelevan jotenkin varovasti, kuin varoen rikkomasta ihmeellistä tunnelmaa. Kerrassaan hieno aamukävely.



Ennen päivän hommia ehdin heti ulkoa tultua juoda vielä kupillisen vahvaa kahvia ja maistella eilisillan leipomustani, Karhukakkua. Illalla nimittäin selailin vanhoja ruokaohjeitani ja huomasin tämän pitkään unohduksissa olleen helpon kakkureseptin ja inspiroiduin välittömästi. Leipomaan oli pakko ryhtyä, vaikka monta muutakin hommaa oli kesken. Onneksi ohje on yksinkertainen ja taikinasta selviää lähinnä sekoittamalla puuhaarukalla ainekset keskenään. No, voi täytyy  tosiaan sulattaa ennen sekoittamista. Laitan ohjeen tänne, jospa joku muukin saisi leipomisinspiraation. Ohjeessa ei ole mausteita, mutta taikinaan voi kuivien ainesten sekaan sujauttaa vähän kardemummaa tai kanelia, jos näin syksyllä kaipaa lämmintä mausteisuutta. 


Karhukakku

4 dl vehnäjauhoja

4 dl sokeria

3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 tl vanilijasokeria

150 g voita sulatettuna

250 g maitorahkaa

1/2 dl maitoa

2 kananmunaa


1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita rahka, maito, munat ja voisula toisessa kulhossa. Yhdistä seokset puuhaarukalla hyvin sekoittaen.

2. Voitele ja korppujauhota rengasvuoka. Kaada taikina vuokaan. Paista kakkua vajaa tunti. Voit kokeilla kypsyyttä puutikulla.



Minun kakustani lähti puolet anopin kahvipöytään, toivottavasti maistuu siellä vielä tänäänkin. Moni on muuten kysellyt, mistä tämän kakun nimi tulee. Enpä tosiaan tiedä, mutta itse ajattelen, että kauniin suklainen väri on kuin karhun turkki. Halutessaan korppujauhon sijaan vuoan voi jauhottaa kookoshiutaleilla, silloin karhun turkista tulee mukavan pörheä. 


Karhukakku on kohta melko ajankohtainen, sillä karhut mönkivät usein juuri loka-marraskuulla talviunilleen. Tosin leutoina talvina ne saattavat kukkua vielä joulukuullakin hereillä. Tänään on kyllä täällä etelässä aika lämpöinen päivä. Kokonaista 10 astetta! Luulen, että etelän otsot vielä kummissaan odottelevat, könyävät ja vasta suunnittelevat uniaan.

Mitenkäs sinä, joko suunnittelet talviunta?

Sumuterkuin,

Leena

8 kommenttia:

  1. Ihanat maisemakuvat ja tuo kakku näyttää varsin maukkaalta. Pitäisköhän kokeilla viikonlopuksi? Otin reseptin talteen, kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sumu oli aamulla jotenkin maagisen rauhoittavaa. Jos en olisi kulkenut yksin, olisin varmasti kuiskaillut kanssakävelijälle.
      Kakkuohje on ihanan helppo, eikä vatkaimia tai muita härpäkkeitä tarvitse kaivella esiin. Kaakaojauhot ehkä kannattaa siivilöidä kuivien aineiden joukkoon, niin ei tule paakkuja, mutta muuten ei jippoja tarvita. Maistuvaa viikonloppua Kristiina <3

      Poista
  2. Aivan upean näköistä kuvissasi, että voi sumuinen sääkin olla niin kaunista.Ensimmäinen kuvakin kuin postikortti.-
    En ole koskaan kuullut Karhukakusta, mutta se sekä näyttää että kuulostaa herkulliselta. Oikein mukavaa loppuviikkoa Leena:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael<3.
      Tunnelma oli hieno. Näytti siltä kuin kaislatkin olisivat kelluneet jossain tyhjässä.
      Kakku on hyvä ja kuten hehkutin, ennen kaikkea helppo. Uunissa se on aika pitkään, mutta muuten homma sujuu suitsait.
      Kaunista viikonloppua sinne :)

      Poista
  3. Piti lukea otsikko uudestaan, kun ekalla kerralla siinä luki karhunkakkaa.:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii. Minunkin silmissäni se näytti aluksi siltä itseltään ;)
      Karhunkakkaa näin ison kasan viime syksynä mökin takametsässä, tosin ilma oli silloin enemmänkin aurinkoinen. Mutta näyn vaikutus oli sitten sitäkin sumeampi. En muista miten selvisin takaisin mökkiin sisälle, mutta se kerta taisi olla viime syksyn viimeisiä marjastusretkiä.. Vieläkin vähän puistattaa.

      Poista
  4. Sumussa on sellaista erityistä rauhaa ja tunnelmaa, josta tykkään ihan älyttömän paljon. Ja on siinä tavallaan taikaakin, koska sumu saa rumankin maiseman muuttumaan kauniiksi. Ja kosteus tuntuu hyvältä kasvoilla.

    Kuulut niihin harvinaisuuksiin, joiden julkaisemaa reseptiä olen kokeillut 😇. Ehkä saatat muistaa jouluisen piparkakkuohjeesi, josta tehdyille pipareille meidän pojat antoi parhaan mahdollisen arvostelun: ”Nää on ainakin yhtä hyviä kuin valmistaikinasta tehdyt” 😁. Ja se oli oikeasti kehu se.

    Karhukakussa houkuttaa sen yksinkertaisuus ja se, että puuhaarukalla selviää

    Muistelen, että marraskuun pimeys ei kuulu suosikkeihisi (tuskin kenenkään), joten lähetän täältä virtuaalisia valonsäteitä 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, monet pitävät sumuista maisemaa apeana tai surumielisenä, mutta minusta sellainen on usein kaunis. Kuten sanoit, sumussa rumakin maisema saa paljon anteeksi, sillä armollinen sumu pehmentää kolhut ja liian rosoisuuden. Tässä iässä jonkinlaista sumulinssiä kaipaisin myös aamulla peiliin kurkistaessani.

      Hei, muistan teidän piparit ja taikinan kovettumisen kattilan pohjaan :D. Ihanaa, että rohkenit tuolloin hypätä pois mukavuusalueeltasi!

      Karhukakku on tosiaan oikeasti helppo, joten suosittelen, jos tulee sellainen tilanne, että olisi ihan pakko leipoa. Vaikka minä kyllä puolestani muistan, että itse et makeasta niin piittaa.

      Kiitos ihana Annukka kommentistasi, keltaisesta aurinkoisesta sydämestä ja valonsäteistä!! Niitä tarvitsin JUST NYT!!

      Poista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!