Marraskuun draamaa Rantaraitilla ja puutarhakysymyksiä

Espoossa on aivan mahtava, yhteensä n. 40 km mittainen virkistys- ja ulkoilureitti, Rantaraitti, joka  seurailee rantaviivaa, mutta muuten kulkee hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Reitti ulottuu Saunalahdesta Ruukinrantaan ja sille välille mahtuu kaikenlaista pätkää luonnonsuojelualueen reunamilta aina asfalttipintaiseen, kaupunkiympäristöön rakennettuun esteettömään promenadiin asti. 

Lauantaina teimme vain pienen retken Nuottaniemen ja Matinkylän rannoille. Ennen autolle palaamista poikkesimme vielä hakemassa Nokkalan majakalta mukaan lohi-wrapit ja mukilliset kahvia. Sisälle kahvilaan ei todellakaan tehnyt mieli jäädä istuksimaan, sillä pöydät olivat aivan täynnä ja sisäilma oli niin nihkeätä, että silmälasit höyrystyivät kuin joskus talvella bussiin astuessa. Onneksi aurinko paistoi ja kahvit oli ihanaa juoda ulkona merituulelta suojaisassa paikassa. Ihan luksusta! Samalla ihastelimme vesilintujen rauhallista kelluskelua rantavedessä.

Nokkalan majakka

Otsikossa mainitsemani draama syntyi upeiden pilvien leikistä tummanpuhuvalla taivaalla ja kultaisena hohtavan auringonkilon tanssista kimaltavan veden pinnalla. Siis aivan unelmasää kameran kanssa kävelevälle. Vasta autossa paluumatkalla jouduimme hurjaan raekuuroon. Rannalla kävellessä sen osuminen kohdalle ei olisi juuri naurattanut. Tai sitten juuri nimenomaan se olisi naurattanut, sillä kuurolta olisi ollut kyllä ihan mahdotonta suojautua, niin nopeasti se alkoi. 

Sää oli tuon pari tuntia kestäneen ulkoilun aikana tosiaan hyvin vaihtelevainen ja oikukas. Ehkä sään marraskuussa sellainen kuuluukin olla.

Illalla kotipihassa kartoitimme jänisverkko-tilanteen. Sitä on riittävästi suojaamaan tärkeimmät puut ja lisäksi laitoimme noiden hedelmäpuiden runkojen tyveen jo myyräsuojiakin. Viime syksynä edelliset asukkaat eivät olleet verkkoja ja suojia enää ehtineet/muistaneet/viitsineet laittaa, ja puita olikin sitten harmillisesti nakerrettu talven aikana. Nyt päätimme toimia ajoissa. Myös vesiletkut tyhjennettiin, kuivatettiin ja vietiin puutarhavajaan talvisäilöön. K. asensi vajan seinille lisää muutamia ripustuskoukkuja ja minä pesin viimeisiä kukkaruukkuja. Muutaman pelargonian kiikutin autotalliin, mutta en oikein tiedä onko siellä liian lämmintä niiden talvettamiseen. Lämpötila taitaa olla vähän alle15 astetta ja täysin pimeääkin siellä on. Täytyypä ottaa talvettamisesta selvää, vai osaisikohan joku teistä neuvoa? Yhden ruukussa elelevän pallotuijan laitoimme termoruukkuun, josko se siinä talvehtisi terassilla. Muutamia muita ruukkuperennoja, mm. keijunkukan ja punapäivänkakkaran, olinkin jo kaivanut maahan ruukkuineen päivineen. Hauskasti syyshommia on siis pihassa tavanomaisen haravoinnin lisäksi löytynyt. Seuraavaksi ajattelin kunnostella vielä puutarhan työkaluja talvisäilytykseen, kunhan tässä ehdin. Pitänee valita jokin vähän lämpöisempi iltapäivä noihin hommiin. Nyt siellä tuulee tosi kylmästi ja lämpöasteita taitaa olla vain pari parhaimmillaankin.

Etupihalla jouluruusu jatkaa kukintaansa. Olen ollut hämmästynyt siitä, miten se on jaksanut kukkia koko kesän ja vieläkin vain. Mitäköhän sille pitäisi tehdä, jotta se talvehtisi ja jatkaisi kukoistustaan ensi vuonnakin? Ehkä peitellä havuilla? Onko jollain kokemusta jouluruususta puutarhassa? Kyselee nimim. Noviisi.

Mukavaa marraskuuta! <3,

Leena