Terveisiä Ljubljanasta!

Terveisiä Ljubljanasta!

Viileähköä, mutta onneksi vaihteeksi aurinkoista keskiviikkoa Amsterdamin heinäkuusta. 

Kamerani objektiivissa on mennyt jotain rikki. Sen sisällä helisee epílyttävästi. Kun yritän zoomailla, se ei suostu tarkentamaan minnekään. Nyt on siis kuvaustaukoa, kunnes ehdin kamerakauppaan. Harmittaa!

Laitan  kuitenkin tähän viime kesän terveiset Ljubljanasta. Postaus näkyi tuolloin vain suljetussa blogissani, mutta ajattelin että siitä voisi olla iloa muillekin kesäreissujen suunnittelijoille. On kyllä tutustumisen arvoinen paikka. Kivoja muistoja. Tulkaa mukaan!!

Kas tässä:

Toukokuussa vierailimme Sloveniassa. Häpeäkseni tunnustan, että ennakkokäsitykseni maan suhteen sain heittää reippaasti romukoppaan. 

Kolmoissilta eli Tromostojove

Sloveniassa on reilut kaksi miljoonaa asukasta ja pääkaupunki Ljubljanassa vain n. 280 000 asukasta. Ljubljana on maan suurin kaupunki, mutta samalla yksi Euroopan pienimmistä pääkaupungeista ja sellaisenaan aivan hurmaava! Se on vieraanvarainen, siisti ja kaunis pastellisävyisine taloineen ja romanttisine siltoineen. Hintataso näyttäisi olevan suunnilleen sama kuin esim. Suomessa. Ehkä ulkona syöminen oli vähän halvempaa.

Aikojen kuluessa Slovenia ja Ljubljana ovat olleet maantieteellisesti keskeisellä paikalla. Monta eri hallitsijaa ja kulttuuria ovat ehtineet jättää sinne jälkensä. Kieli on kiinnostavan kuuloista ja mahdottomilta vaikuttavia konsonanttiyhdistelmiä on runsaasti. 

Ymmärsin, että asukkaat itse haluavat nykyään korostaa kuuluvansa vahvasti Keski-Eurooppaan eivätkä niinkään halua leimautua osaksi Itä-Eurooppaa. Slovenia itsenäistyi vasta 1991 ja 2004 se otettiin avosylin mukaan Euroopan Unioniin, koska sen elintaso oli jo valmiiksi korkea. 

Ljubljanaan on helppo tutustua juuri sen pienen koon vuoksi. Vanha kaupunki tärkeimpine nähtävyyksineen on kompakti ja kävellen saavutettavissa. Presernovin aukiolle saavuttua ei voi olla huomaamatta kaikissa esitteissäkin näkyvää Ljubljanca-joen ylittävää kolmoissiltaa ja vaaleanpunaista Fransiskaani-kirkkoa.

Kivenheiton päässä ovat myös komea katedraali ja kaupungin kuuluisin symboli Lohikäärmesilta.

Kiinnostava yksityiskohta Katedralin pronssiovesta

Lohikäärmesillan molemmissa päissä on  suuret lohikäärmepatsaat. Sillan lohikäärmeisiin liittyy uskomus, jonka mukaan lohikäärme läimäyttää pyrstöllään ohi kulkevia neitsyitä.
 Äitirouvasihminen sai kävellä aivan rauhassa.

Katedraalin ja jokirannan välissä on etenkin paikallisten suosittelema nähtävyys eli perinteinen tori. Siistiä muuten täälläkin!

Keskustan yläpuolella näkyy Linnavuori, johon voi matkata köysiradalla tai kiemurtelevaa polkua pitkin. Linnaa on kovasti kunnostettu ja siellä järjestetään kuulemma paljon konsertteja, näyttelyitä, kokouksia ja illallisia. Mielestäni parasta on kuitenkin upea näköala alas kaupunkiin ja sitä ympäröiville alueille.

Joenvarressa ja vanhassakaupungissa on paljon kivoja terasseja ja mielenkiintoisia ravintoloita. Ruoka on kuulemma saanut paljon vaikutteita naapurimaista kuten Italiasta ja Unkarista. Aika tuhtia ruokaa makkaroineen ja juustoineen näytti olevan runsaasti tarjolla.

Vaikka kadut ovat äärimmäisen siistejä, toki rappioromantiikkaakin löytyy riittävästi sitä etsivälle.

Vanhankaupungin kujilla on kiinnostavia liikkeitä. Tavallisten merkkivaatekauppojen lisäksi löytyy paljon antikvariaatteja ja vintagekauppoja.

Kaupunki on todellakin vierailemisen arvoinen. Sloveniassa vuokrasimme myös auton ja teimme päivämatkan lähiseuduille katselemaan Bledin saarta ja aivan mahtavia tippukiviluolia. (Joista "olis miljoona kuvaa"... Säästän teidät siltä tällä kertaa).

Se oli siis viime kesää. 

Nyt on kyllä päästävä objektiivi-ostoksille. 

Ja viikon lopulla saamme jälleen ihanan vieraan Helsingistä muutamaksi päiväksi tänne meitä ilahduttamaan. Mikäs sen mukavampaa!

Iloisia ajatuksia Teille kaikille,

Doei!
Leena