keskiviikko 30. marraskuuta 2016


Ku-ring-gai Chase ja viinitilat






Ennen kuin lähdimme seikkailemaan pidemmälle Australian mantereella, halusimme vielä nähdä Sydneyn läheisyydessä olevaa maan toiseksi vanhinta kansallispuistoa sekä tutustua muutamaan australialaiseen viinitilaan.

Pitävää selitystä näiden urien syntytavasta ei ole löydetty

Ku-ring-gai Chase- kansallispuisto sijaitsee n. 30 km Sydneystä pohjoiseen. Poikkeuksellisesti emme tällä Australian reissulla vuokranneet lainkaan autoa, vaan kansallispuistoonkin lähdimme retkelle kokonaiseksi päiväksi oppaan ja pienen porukan kanssa matkaten pikkubussilla ja katamaraani-veneellä. Opastettu retki oli hieno valinta, sillä kuulimme juttuja seudun historiasta, nykypäivästä, luonnosta ym. -paljon enemmän kuin olisimme itse ehtineet ottaa selville. Myöskään katamaraani-ajelua emme tietenkään olisi voineet omin päin tehdä.




 Puistossa näimme aboriginaalien vanhoja kivikaiverruksia (engravings) ja kuulimme niihin liittyviä jännittäviä kertomuksia. Puistossa onkin yhteensä satoja tällaisia kaiverruksia, jotka tarjoavat kurkistuksia yhteen maailman vanhimmista kulttuureista. Kaiverretuissa kuvissa voi nähdä jopa 8m pitkän valaan, kaloja, haita, wallabeja, emuja ja esi-isien henkiolentoja, jotka vanhojen uskomusten mukaan ovat luoneet maan, ihmiset ja eläimet. 



On arveltu, että olisivatko aboriginaalit mahdollisesti maailman ensimmäisiä tähtitieteilijöitä. Esim. heidän emua kuvaavaa kivikaiverrustaan on verrattu taivaalla näkyvään linnurataan ja on saatu viitteitä siitä, että heidän uskomusjärjestelmäänsä liittyi syvällinen tietämys tähtitaivaasta ja taivaankappaleiden liikkeistä. Todella kiehtovaa! 

Harmillista oli se, että vaikka ihastuin esimerkiksi emu-kaiverrukseen, en onnistunut saamaan siitä yhtään järkevää kuvaa. Samoin kävi valaille ja wallabeille. Muutamassa kuvassa näkyy joten kuten pieniä osia kaiverruksista ja alla olevassa kuvassa näkyy osa jostakin isommasta kuviosta, jota opas pullosta valutetun veden avulla sai paremmin näkyviin. No, lisää löytyy varmasti netistä, jos kuviot kiinnostavat.


Kallioissa näkyi myös muita erikoisia muodostumia, joista ei oikein tiedetä, miten ne ovat syntyneet. Keskustelua käydään siitä, ovatko ne ihmiskäden vai muun luonnon muovaamia.





Opimme minulle uusia asioita aboriginaaleista, mutta todella paljon kysymyksiä jäi vielä vaille vastausta. Oppaamme oli selvästi vähän varovainen puhuessaan alkuperäisväestöstä ja myönsikin että ei halua kovin paljoa heidän asioistaan puhua, koska aboriginaalit haluavat suojella omaa perintöään väärinkäsityksiltä. Ymmärsimme toki, mutta silti jäi monia kysymyksiä vähän vaivaamaan. Mieleen tuli, että eikö opas ehkä tiennyt vastauksia, vai onko aboriginaalien kohtelu ja asema vieläkin niin arveluttavia, ettei asioista tohdi oikein puhua. Osaan kysymyksistä saimme vastauksia myöhemmin reissumme loppupäässä, kun kävimme upeassa Ulurun kansallispuistossa Australian keskiosassa. Siitä ja aboriginaaleista vähän lisää myöhemmissä postauksissa.



Tällä retkellä näimme aivan hengästyttävän maiseman yli Broken Bayn, Lion Islandin, Pittwaterin ja Palm Beachin. 

Lion Island vartioi kansallispuistoa






Katamaraanilla seilatessa taas pääsimme katsomaan lähellä vesirajaa olevia vanhoja alkuperäisten asukkaiden tekemiä kalliomaalauksia, joissa oli kuvattu mm. kaloja ja ihmisen käsiä. 












Ilma oli todella lämmin ja aurinkoinen. Pieni pulahdus laivalta veteen olisi varmasti tuntunut hyvältä, mutta oppaamme selitti, että nuo vedet vilisevät haikaloja. Olin ihan tyytyväinen pelkkään pieneen tuulenvireeseen ;)

Matkalla kalliomaalausalueelle saatoimme ihailla paikallisten (miljonäärien?) mukavan näköisiä (vapaa-ajan?) asumuksia.














Aika kivoja pytinkejä, mutta en voi mitään sille, että minua vaivasi koko ajan ajatus näissä vesissä vaanivista haista. Tykkäisin kyllä rauhallisemmista vesistä oman mökkini edustalla.



Toisen retken teimme sitten eri oppaan kanssa viinitiloille, jotka sijaitsivat vähän etäämpänä, Hunter Valleyssä n.kahden tunnin ajomatkan päässä Sydneystä. Vierailimme yhteensä neljällä tilalla, joista kolme oli pienempiä ja enemmän sellaisia perheyrityksiä, tai niin kuin opas hienosti sanoi; boutiq-tyylisiä. No juu. Neljäs tila oli suurempi ja kaupallisempi yritys, joka tuo viinejä esimerkiksi myös Suomeen. 








Maisemat olivat kuin suoraan tv-sarjasta A Place to Call Home - Kotiin takaisin. Varsinkin kaksi pienemmistä tiloista sijaitsi todella viehättävässä ympäristössä. Emme tunne australialaisia viinejä kovin hyvin ja olemme olleet monestakin syystä -eikä vähiten ekologisista syistä- haluttomia ostamaan niin kaukaa rahdattuja tuotteita. Nyt oli kuitenkin kiinnostavaa maistella myös tuon mantereen juomia. 

Kovin paljon viisaammaksi australialaisten viinien suhteen en vieläkään itseäni tunne, mutta retki oli kuitenkin kivan rento ja oikeastaan K:n oma toive siitä, miten viettää aurinkoista ja lämmintä isänpäivää. Siis kun lapsetkin nyt sattuivat olemaan vähän kaukana. 





Samalla retkellä pysähdyimme maistelemaan myös paikallisia juustoja ja suklaita. Pikkubussissa oli onneksi jääkaappi, niin että saimme ostettua vähän vahvistavaa evästä paluumatkalle.

Sydneystä kävimme vielä pienellä laivaretkellä Manly Beachilla, jossa oli kaunista rantaa vaikka muille jakaa ja iloisia surffikoululaisia värikkäissä asuissaan. 





Olkoot Manly- retken kuvat tämän postauksen viimeiset. Seuraavassa Australia-postauksessa nostammekin sitten kytkintä ja lennähdämme suurelle valliriutalle Pohjoiseen.

Siihen asti,
Tot ziens!
Leena


2 kommenttia:

  1. Aika hienon retken te teittekin. Mekin käytiin Palm Beachissa, se on ihan lähellä meidän australialaisten ystävien taloa. Silloin siellä näkyi vielä jonkun verran pensaspalon jälkiä.

    VastaaPoista
  2. Ei hassumpi asuinympäristö ystävillänne! Ku-ring-gai-puistossakin oli näkyvillä vanhoja palon jälkiä ja alueelle siirryttäessä pensaspalovaroituksia. Jotenkin tuntui siltä, että palot ovat hyvin tavallisia ja että luonto uudistuu sillä tavalla. Vaikka ei kai se normaalilta tunnu, jos kotinurkalla palaa. Luulen.

    VastaaPoista

Jos kommenttiasi ei heti julkaista, älä hämmenny. Roskapostin välttämiseksi tarkistan ennen julkaisua vanhempiin postauksiin tulevat kommentit. Olen aina tosi iloinen pienestäkin oikeasta kommentista. ISO KIITOS!!