maanantai 22. toukokuuta 2017


Tuuleton sunnuntai tuulimyllyjen maisemissa




Tai sanotaanko että lähes tuuleton. Taisi olla tuulta ihan pienen pieni vire, mutta täällä sellainen tuntuu tuulettomalta. Alankomaissa saa nimittäin tottua siihen, että (lähes) aina tuulee. Vanhoissa taloissa sisälläkin.

Eilen oli siis kaunis aurinkoinen sunnuntai ja aamupäivällä lähdimme junalla Zaandamin suuntaan nauttimaan tästä kesäisestä päivästä. Sloterdijkn asemalta junamatka kesti Zaandijkiin viitisentoista minuuttia. Olimme ajatelleet patikoida noissa maisemissa ennalta suunnitellun kymmenen kilometrin lenkin.



Kävelyreittimme alkoi Zaanse Schansin kylästä eli vuonna 1960 perustetusta eräänlaisesta avoimesta kotiseutumuseosta, johon on kerätty maalaistaloja, navettoja, latoja ja tuulimyllyjä - aitoja tilarakennuksia, jotka olisi purettu, ellei niitä olisi siirretty tänne.


Kyllällä oli meneillään jonkinlaiset sunnuntaimarkkinat ja ihmisiä oli liikkeellä aika paljon. Emme viihtyneet hulinassa sen pidempään, vaan lähdimme melko nopeasti eteenpäin suunnittelemaamme reittiä. Matkalla kylän ohi oli kuitenkin kiva kuvailla tuulimyllyjä, hevosia ja lampaita. 




Jos puukenkiä ei lasketa (ja tulppaania), tuskin on olemassa mitään muuta yhtä ikonista hollantilaista asiaa kuin tuulimylly. Tuulimyllyt ovat kotiutuneet luontevasti tuuliseen Hollantiin, vaikka alunperin tuulimylly on ilmeisesti arabialainen keksintö. Niiden tuomalla energialla on perinteisesti jauhettu viljaa, sahattu puuta, tuotettu paperia jne., mutta täällä Alankomaissa suurin osa myllyistä oli ihan muussa käytössä. 

Tässä tuulimyllyssä on kylläkin saha. Aikoinaan alankomaalaiset tarvitsivat paljon sahapuuta laivojen rakentamiseen. Tuulivoima oli helppoa ja edullista energiaa.

Veden pumppaaminen alavalta maalta ja maan kuivattaminen viljely- ja asuinkäyttöön ovat olleet tuulimyllyjen tärkeimpiä tehtäviä täällä. Kun eletään alavalla maalla, merenpinnan kohoaminen on ollut jatkuva uhka. Hollantilaiset ovatkin tottuneet kontrolloimaan veden liikkeitä ja kuivattamaan maata uskomattoman taitavasti. Aikaisimmat merkinnät tuulimyllyjen käytöstä maan kuivattamisessa ulottunevat 1400-luvulle.



Moni vierailija on hieman pettynyt saapuessaan vaikkapa Amsterdamiin, koska perinteisiä tuulimyllyjä ei kaupungissa juurikaan onnistu näkemään. Maaseudulla niitä sen sijaan näkee helposti. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että kaupunkeja ei välttämättä ole aikoinaan perustettu kovin alaville paikoille, joissa tuulimyllyjä tarvittaisiin maan kuivana pitämiseen. Myös kaupunkien korkeammat rakennukset olisivat estäneet tuulen liikkeitä. Muutamia poikkeuksia toki löytyy. Nopeasti mieleeni tulee ainakin Leiden, jossa  hieno tuulimylly näkyy aivan keskustassa. Moni kaupunki on myös aikojen kuluessa laajentunut ja siten tavoittanut entisen maaseudun tuulimyllyjä.



Alankomaissa on nykyisin jäljellä n.1000 vanhanaikaista tuulimyllyä, mikä on oikeastaan kovin pieni määrä, jos verrataan entiseen 10 000 maisemaa koristaneeseen myllyyn. Nämä vanhat perinteisen näköiset myllyt on 1900-luvun alusta lähtien pääosin korvattu mekaanisilla pumppuasemilla. Jäljellä olevat tuulimyllyt ovat nykyisin suojeltuja kohteita ja viitisentoista prosenttia niistä on kunnostettu jopa asunnoiksi.

Uudempia, valkoisia tuulimyllyjä Alankomaissa saa ihailla myös riittämiin. Varsinkin Pohjanmeren rannikolla niitä näkyy valtavilla alueilla, mutta ne ovat kyllä sitten ihan oman postauksensa ansainneet, eikä tuulivoimasta tässä yhteydessä sen enempää.






Kuuluisa useamman vanhanaikaisen tuulimyllyn alue on Rotterdamin lähellä sijaitseva Kinderdijk, joka on Unescon maailmanperintölistalla ja kuulemma hieno nähtävyys. Me emme ole siellä toistaiseksi ehtineet vierailla, mutta kyllä tämä kotinurkan aluekin on ihan kiva. Jos on kiinnostunut tuulimyllyjen toiminnasta, kannattaa valita tuulinen päivä, koska useampaan myllyyn pääsee sisälle katselemaan ihan käytännössä niiden toimintaa.

Tällä retkellä me keskityimme etupäässä patikointiin ja ihanan kesäisen luonnon tarkkailuun. Tuulimyllyt saivat nyt olla taustalla vain kivana maisemana.




Meillä on täällä ihan kesä ja varvastossut jo monella käytössä. Jokohan te muutkin saatte nauttia kunnon kesästä?

Vihreitä, vehreitä toukokuun  päiviä kaikille!
Tot ziens,
Leena

6 kommenttia:

  1. Täällä vielä kesää odotetaan. Viikolle on luvattu lämmintä, mutta tiedä häntä. Kivoja kuvia tuulimyllyistä ja muutenkin maaseudulta. Ja tuon kissan ottaisin meille heti!

    VastaaPoista
  2. Kissa oli aivan ihana. Köllötteli lämpimässä auringossa ja kieritteli välillä ympäriämpäri onnellisena.
    Kesästä puheenollen, täälläkin säät ovat todella vaihtelevia. Pitäisi ehkä sanoa, että viime päivinä on ollut ihan kesä. Tulevasta ei tiedä. Toivotaan kesäisiä ilmoja myös sinne Irlantiin!

    VastaaPoista
  3. Minä ihailen noita lampaita! Ihan erilaisia kuin täkäläiset jotka ovat nekin kyllä oikein somia.

    Meillä on täällä säästä puhuen ollut myös vähän arvaamatonta viime aikoina. Jonkun aikaa on menty 40 asteen paikkeilla, on yrittänyt vähän sadella ja toisaalta hiekkapilvisiä päiviä on myös ollut useampia. Viikon loppua kohti taas lämpötilat täällä vissiinkin tuosta nousevat tavallisempiin eli korkeampiin lukemiin.

    VastaaPoista
  4. Joo. Minäkin katselin noita lampaita. Olivat mielestäni harvinaisen tukevia ja tanakoita, vaikka osa oli selvästi saanut jo viilennystä ja siis varmasti vähän pienentynytkin villojen keritsemisen jälkeen. Olisikohan joku oma rotunsa? Olen aivan uuno noissa lammasasioissa(kin).

    Sateet tuntuvat siellä varmasti mukavilta, mutta nuo hiekkapilvet ovat arvatenkin tukalia. Jouduimme kokemaan sellaista säätä Pekingissä ja se ei kyllä ollut mukavaa.

    VastaaPoista
  5. Me poikettiin viime Rotterdamista palatessa Kinderdijkiin, tosi kaunista oli. Kesä on onneksi meilläkin ja taitaa pysyäkin. Meillä on torstaina brunssi naapureille eikä saa sataa.

    VastaaPoista
  6. No sitten ei todellakaan saa sataa. Säätiedotuksessa tänne pitäisi olla luvassa aika kiva sää. Pidetään teillekin peukkuja!!

    VastaaPoista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!