.JPG)
Vaikka kotimme on melkein lintukodon kaltaisessa ympäristössä, täälläkin toki törmää (onneksi aika pienessä mittakaavassa) ihmisten tökeröön ajattelemattomuuteen ja välinpitämättömyyteen. Tämän päivän ärsytys johtui alueemme FB-ryhmästä luetusta episodista.
Koska asumme pientaloalueella, asukkaat näyttävät tuntevan ainakin lähinaapurinsa aika hyvin ja keskinäinen avunanto ja huomaavaisuus ovat kunniassa. Viime aikoina on esimerkiksi ollut useita kutsuja naapureille poimimaan omenoita, kriikunoita tai mitä milloinkin niistä pihoista, joissa on satoa yli asukkaiden oman tarpeen. Perinteisesti porteilla ja postilaatikoilla on ollut myös omenoita laatikoissa, koreissa tai sangoissa ja mukana lappu, jossa lukee: SAA OTTAA! Kaupungin keskustassa pitkään asuneena arvostan tällaista ystävällisyyttä, ja monta lämpöistä ajatusta olenkin lähettänyt puutarhojen omistajille haukatessani lenkillä korista poimittua punaisen kaneliomenan poskea.
Mutta se ärsytys sitten:
Luin em. someryhmästä kirjoituksen, jossa kerrottiin että pari nuorta poikaa/miestä oli eräältä portilta napannut koko sangollisen tällaisia ystävällisen sielun lahjoittamia omenoita. Jatkaessaan matkaa he olivat sitten paiskoneet omenat kadunvarren talojen seiniin ja pitkin pihoja. Voihan köläys! Vaikka ikkunoita ei ilmeisesti mennyt rikki, eikä taloudellinen menetyskään ollut järisyttävä, niin pahaa mieltä ja sotkua varmasti syntyi. Eniten kuitenkin suren sellaista asennetta, joka oikeuttaa toimimaan noin älyvapaasti. Luulen, että hyvä mieli niin antajille kuin saajille, ja sitä myötä tietysti myös lahjoitusomenat, katoavat kyllä tuolta porttien pielistä.
Tällä hetkellä maailmassa on toki isompia murheita ja triljoona kertaa traagisempia asioita meneillään, mutta tällainen juttu ylittää vähintäänkin ärsytyskynnykseni. Hyvä niin. Tosin olen ollut huomaavinani, että mistään ei nyt oikein saisi narista, koska paljon pahemminkin asiat voisivat olla. Tiettyyn rajaan asti olen samaa mieltä, mutta ei tämän hetkinen maailmantilanne silti sentään oikeuta meitä täällä elämään kuin pellossa.
Huh! Se oli sellainen ärsytys. Yleensä kannatan positiivisempaa menoa, mutta joskus vaan on näemmä pakko tuulettaa.
Seuraavaksi toivottavasti ihan iloisiin juttuihin (:D)
Laitoin tähän linkin vuoden takaiseen luumupiirakan ohjeeseen, jonka leivoin keskiviikkona anopin kahvipöytään. Itsekin maistoin ja oli muuten tosi hyvää! Eli jos vielä omia tai lahjoitusluumuja on saatavilla, suosittelen kokeilemaan.
Kuvat ovat Marketanpuiston hyönteishotelleista, eivätkä siis liity tekstiin ;)
Torstai-terkuin,
Leena
Teidän naapurustonne kuulostaa tosi mukavalta, mutta ymmärrän hyvin että ärsyynnyit tuollaisesta, kuka ei sellaisesta harnistuisi. Todella kurjaa kun naapurien hyvää tahtoa väärinkäytetään noin iljeällä tavalla. Toivottavasti i tekijät tiedossa ja saavat rangaistuksen, joka heille kuuluu. Kaunista viikonloppua Leena, ja niin herkulliselta kuulostava piirakka❤️
VastaaPoistaJoo, en ole maailman nopeimmin ärsyyntyvä tyyppi, mutta tuollainen tohelointi todellakin ärsyttää. Tiedän myös, että nuoret voivat joskus olla tosi ajattelemattomia, eivätkä ehkä koheltaisi noin jos hetken viitsisivät ajatella. Mutta sepä se! Muiden ihmisten huomioiminen ja toisista välittäminen olisivat kyllä todella hienoja ja opettelemisen arvoisia taitoja. Toivotaan, että oppivat ennemmin tai myöhemmin <3. Eniten minua harmitti aina niin kiltin eläkeläis-papan puolesta, kun hän oli halunnut ilahduttaa ohikulkijoita ihanilla ompuilla.
VastaaPoistaPiirakka oli "vaarallisen" hyvää. Itse olen koko kesän syönyt sokeria ja valkoisia jauhoja mahdollisimman vähän ja itse tekemiäni hilloja ym. olen tarjonnut etupäässä muille. Onneksi viimeiset luumut poimittiin tänään, niin että piirakoitakaan ei ehkä enää tule leivoskeltua.
Kiva, kun kävit kommentoimassa ihanainen Jael, mukavaa viikonloppua sinne <3
Sydämellistä, kun jaetaan ylimääräistä satoa. Samaa tehdään täälläkin. Paikallisessa puskaradiossa on ollut useita ilmoituksia.
VastaaPoistaMitähän päässä liikkuu, kun paikkoja sotketaan ja rikotaan. Hirvittää, kun spray-maaleilla sotketaan vaaleita tiiliseiniä, naarmutetaan autoja ja heitellään roskia ympäristöön.
Jaoit luumupiirakan ohjeen, kiitos. Täytyykin tehdä. Tänään tein omenapiirakkaa ja ruoaksi Igorin kanaa. Ei sekää mitään kevyttä ruokaa ole ellei vähennä ranskankerman määrää. Hyvää oli.
Mukavaa pyhäiltaa ja alkavaa viikkoa!
Minuakin ilahduttaa aito sydämellisyys ja halu ilahduttaa muita. Olkoon se sitten omenoiden lahjoittaminen, vastaantulijan ystävällinen hymy tai vaikka kehu kauniin värisistä kumisaappaista. Sellainen ei maksa mitään, mutta samalla voi pelastaa toisen harmaan päivän.
PoistaYmpäristön tahallinen sotkeminen tai toisten omaisuuden tärveleminen sen sijaan ottaa päähän. Silläkin uhalla, että tässä leimautuu kitiseväksi vanhaksi akaksi. Sitä paitsi kuusikymppisenä sellainen saa jo ollakin. Kukas muu sitä laittaisi nuorempia ojennukseen.
Herkulliselta kuulostaa sinun sunnuntain menusi! Tuli vesi kielelle :)
Kiva, kun kävit kommentoimassa! Kivaa maanantaita sinne!!
Syystäkin ärsyttää ja viime aikoina alkanut yhä enemmän pohtia syitä moiseen ja tämän tapaisiin käytäytymisen haasteisiin... Kun ei ole oikeaa tekemistä ja ei luoteta, että oikeasti vaativistakin tehtävistä voisi selviytyä ja ihan itsenäisestikin - niin aktiiviset ihmisalut kyllä keksivät sitten "oheistoimintaa" - PAKKO olla jotain tekemistä, kun aktiivista aikaa elämässään elää!!! Näen niin ristiriitaisena "lapsityövoiman" - sekin tulkitaan aivan äärilaitaansa myöten väärin - ymmärrän, että joissakin maissa sitä on oikeasti lailla pyrittävä saamaan kuriin, mutta hyvinvointivaltioissa sillä tarjotaan toista ääripäätä.... No - nyt minäkin murisin/ärisin ja vielä sinun blogissasi... mutta yhä edelleen peräänkuulutan yhteistä arjenhallintaa lasten/nuorten kanssa, luottamusta ja vastuunantamista... nuoremme osaavat kyllä, jos....
VastaaPoistaJep. Luulen, että juuri tuossa mainitsemassasi toimettomuudessa piilee ainakin osasyy mainitun kaltaiseen oheistoimintaan. Tuli mieleen aiempi postauksesi kesätöistä: Kun sai nuorena vastuuta ja homma oli muutenkin mielekästä, ei ehkä ehtinyt keksiä ihan yhtä paljon tyhmyyksiä. No, tuli niitäkin varmasti tehtyä, mutta ehkä vähän vähemmän ;). Ja uskon myös siihen, että useimmille meistä viimeistään ikä tuo sitten järkeä päähän.
PoistaLapsityövoima onkin sitten tosi kimurantti asia. Joissain maissa se saattaa olla ainoa keino elannon turvaamiseksi perheelle ja siis tietenkin myös lapsille itselleen, mutta asiaa sormien läpi katsomalla ei tilanne tietenkään koskaan korjaudu. Aika hankala yhtälö, johon ei ainakaan minulla ole helppoa vastausta. Mielestäni avainasia on kuitenkin ehdottomasti koulutuksen tarjoaminen realistisena mahdollisuutena KAIKILLE lapsille.
Menipäs tämä vastaukseni nyt aika paatokselliseksi ja ehkä vähän itsestäänselvyyksien latelemiseksi, mutta juu, siitä olen varma, että nuoret ovat enimmäkseen osaavia ja fiksuja, jos vain saavat tilaisuuden näyttää sen.
Kiitos ihana Repolainen kommentistasi, se näemmä kirvoitti vastailemaan pitkät pätkät.
Energistä maanantaita, tästä se viikko taas lähtee käyntiin :)