keskiviikko 30. elokuuta 2017

Mies joka muutti kaiken ja Helenen unelma




Postailen tässä kahdesta kiinnostavassa kulttuurikohteessa täällä Alankomaissa. Molemmissa vierailimme nyt loppukesällä 2017.

Mies joka muutti kaiken

Maailman suurin Mondrian-kokoelma löytyy Haagista Gemeentemuseumista: kaikkiaan kolmisensataa teosta taiteilijan eri kausilta. Nyt ne kaikki olivat näyttävästi esillä. 




Näitä abstrakteja, perusväreillä maalattuja ruudukoita ja nelikulmioita olen nähnyt monessakin eri yhteydessä, mutta taiteilijan nimi ei aikaisemmin ole välttämättä muistunut mieleen. Täällä Alankomaissa asuessa olen törmännyt tämän maailmankuulun taiteilijan töihin niin usein, että hänen työstään ja elämästään on pakostakin tullut otettua vähän selvää. Piet Mondrian (1872 - 1944) on siis hollantilaissyntyinen taidemaalari, joka vaikutti aikoinaan myös Pariisissa, Lontoossa ja New Yorkissa. 



Tässä herran omakuva vuodelta 1912

Mondrian eteni taiteessaan maisemamaalauksen kautta puhtaaseen abstraktioon ja kutsui itse tyyliään neoplastismiksi. Esillä oli myös vähemmän tunnettuja varhaisempia maalauksia, joissa tyyli oli hyvin perinteinen. 


Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat kuitenkin kompositiot, jotka koostuvat suorakulmaisista puhtaiden päävärien sommitelmista. Hän oli hullaantunut jazz-musiikista ja hänen tyylinsä kuulemma heijasteli jazzin rytmejä.


Taiteilijan ehkä tunnetuin maalaus eli Victory Boogie Woogie 1942-1944

Yves Saint Laurent loi 1965 sarjan kotelomekkoja Mondrianin tyylin innoittamana. Mekkoja voi yhä ostaa, jos tällainen graafinen tyyli innostaa. Myös muut vaatesuunnittelijat ovat inspiroituneet Mondrianista ja  museossa olikin näyttävä kokoelma tällaisia vaatteita.








Tänä vuonna vietetään Mondrianin 100-vuotisjuhlaa ja hän on ollut entistä enemmän framilla. Haagissa esimerkiksi talojen julkisivuja on maalattu hänen innoittamillaan kuvioilla ja väreillä. Kieltämättä tyyli sopii ihan mainiosti modernin arkkitehtuurin valkoisille pinnoille. 

Näyttely Haagissa on avoinna vielä 4.9.2017 asti, jos joku juuri nyt vierailee täällä päin. Mondriaanin töitä voi jatkossakin katsella Amersfoortissa hänen syntymäkotiinsa perustetussa museossa eli Mondriaan Huisissa.



Ja sitten se....

Helenen unelma





Toinen kiinnostava kohde oli Kröller-Muller-museo, sen veistospuutarha ja luonnonpuisto. Teimme sinne päiväretken A:n kanssa, kun hän vietti muutamia päiviä täällä Hollannissa. 

Huom! Tuossa Muller-sanassa on tietenkin saksalainen umlaut, mutta en nyt millään saa sitä irti tämänhetkisestä näppäimistöstäni. Arrrrgggh!! 

Vuokrasimme auton, koska  Amsterdamista Otterloon ja museolle on 80 kilometrin matka eli noin tunti ajoa. Julkisilla olisi aikaa kaikkine vaihtoineen mennyt yli tuplasti enemmän. Paluumatkalle suunnittelimme vielä poikkeamiset Utrechtiin ja Goudaan.



Museo on Helene Kröller-Mullerin elämäntyö. Vuosien 1907-1922 hän osti miehensä kanssa lähes 11 500 taideteosta. Hän unelmoi siitä, että voisi jakaa itse kokemansa taidenautinnon myös muiden kanssa. Vuonna 1938 Helenen unelma toteutui, kun hieno museorakennus avautui yleisölle. Jälkeenpäin museo on laajentunut ja sen yhteyteen on rakennettu myös 25 hehtaarin veistospuisto, jossa voi yli 160 taideteoksen lisäksi nauttia esimerkiksi nurmikoilla köllöttelystä tai picnicistä. Nykyisin kokonaisuus on kehittynyt yhdeksi johtavista modernin taiteen kokoelmista. 

Oswald Wenckebach: Mister Jacques 1955

Helene ihaili kovasti Alankomaiden omaa taiteilijaa, Vincent van Goghia ja museossa onkin maailman toiseksi suurin kokoelma juuri van Goghin taidetta. Lisäksi sieltä löytyy töitä mm. Monetilta, Seuratilta, Picassolta ja Mondrianilta.


Vincent van Gogh: Portrait of Madame Roulin 1889

Vincent van Gogh: Terrace of cafe at night 1888

























Minulle jäi museosta erityisen hyvin mieleen muutama George Seuratin taulu. En ole aiemmin niin piitannut hänen pointillismi-tyylistään, mutta nyt ihastuin erityisesti tuohon alla olevaan maalaukseen. Livenä siitä pursuava ilo ja kepeys välittyivät ihan uudella tavalla.



George Seurat 1830: Le Chahut, toiselta nimeltään Can Can


Marta Pan

Ulkoveistokset ja muut teokset levittäytyivät hyvin väljästi isoon kauniiseen puistoon. Siellä oli erittäin miellyttävää kävellä ja katsella kummallisiakin teoksia. Läheskään kaikkien teosten sanomaa en tavoittanut enkä ollenkaan ymmärtänyt taiteilijan ajatusta, mutta kun en yrittänytkään ymmärtää, hökötyksiä oli hauskaa katsella ja yhdessä ihmetellä.


Jean Dubuffet

Jollain tavalla nämä Jan Fabren 1958 taiteilemat päät tekivät minuun vaikutuksen. Mieleen tuli Shakespearen kesäyön unelma.







Museo sijaitsee keskellä yksityisomistuksessa olevaa Hoge Veluwen 5400 hehtaarin suuruista luonnonpuistoa. Vieraat saavat halutessaan  lainata ilmaiseksi kivat valkoiset polkupyörät (myös lastenpyöriä näkyi olevan) ja lähteä puistoon pyöräilemään. Niin mekin tietysti teimme.

Maisemat olivat uskomattoman kauniita. Alueella on myös upeita kanervanummia, joilla värit olivat nyt varmasti parhaimmillaan.








Jos matkailija viipyy Alankomaissa viikonloppua pidemmän ajan, suosittelisin ehdottomasti reissua tuonne Otterloon. Edellyttäen että kuvataide ainakin jonkin verran kiinnostaa. Ja jo pelkällä avoimella ja uteliaalla mielelläkin saa paikasta paljon irti.

Semmoinen KylttyyriKanava tällä kertaa. 

Tot ziens,
Leena





6 kommenttia:

  1. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen ihastunut abstraktiin taiteeseen. Nämä Mondriaan työt ovat upeita. Moderneja ja värikkäitä. Ottaisin kyllä seinälleni. Hinnat vain taitavat olla miljoonissa.
    Ja Helenen puisto näyttää mielenkiintoiselta. Ihana kohde sunnuntaikävelylle.
    Kiitos hienosta kulttuurituokiosta. Viihdyin.
    Hyvää syyskuuta!

    VastaaPoista
  2. Minäkin tykkään noista Mondrianin töistä. Luulen, että olen vähän sellainen raita-ihminen ja kaikenlaiset kontrastit miellyttävät silmää. Mustavalkoisuus tai selkeät perusvärit yhdistettynä mustaan ja valkoiseen näyttävät usein hyvältä. Ja toki myös minä ottaisin noita seinälleni yhden tai useammankin!!
    Hyvää syyskuuta Sinullekin!

    VastaaPoista
  3. Vau tuonne olisi ihana päästä, oikea taiteen kehto, kaikkea mielenkiintoista! Se umlaut tulee näin: paina ensin tuota enterin vas. puolella olevaa nappia missä on kaksi pistettä vierekkäin, ja sitten u-kirjainta! Iloista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Heips ja kiitos kun otit osaa umlaut-tuskaani.
    Noin minäkin vanhalla näppiksellä homman hoitelin, mutta tässä nykyisin käyttämässäni, Hollannista hankitussa näppiksessä saan tuolla tavalla vain ä-kirjaimen. Pitäisi ryhtyä tutkimaan asiaa perusteellisemmin, mutta kun en ole uudestaan tarvinnut mokomaa umlauttia, asia on vähän unohtunut. Kivaa loppuviikkoa myös sinne Keltaiseen tupaan!

    VastaaPoista
  5. Kröller-Müller-museo on todella näkemisen arvoinen. Me ollaan parikin kertaa oltu siellä alueella pyörien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin. Minä vierailin tuolla ekaa kertaa ja olin aivan ällistynyt siitä uskomattomasta kokoelmasta. On se vaan aika hurjaa, että joku yksityinen henkilö on onnistunut keräämään sellaisen määrän taidetta.
      Puistoalue kanervineen oli kyllä upea ja siellä voisi tehdä pidemmänkin retken. Meillä oli vähän turhan kiireinen ohjelma tuolle päivälle, mutta ehkä joskus uudelleen...

      Poista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!