maanantai 30. toukokuuta 2016


Estoril - Merellistä Portugalia




Toinen kohteemme oli Lissabonista parisenkymmentä kilometriä länteen sijaitseva Estoril. En ollut käynyt siellä koskaan aikaisemmin ja odotin sekä Estorilin että viereisen Cascaisin näkemistä hartaasti. Tiesin ennalta, että siellä suuri valtameri on oleellinen osa maisemaa ja niinhän se sitten olikin. Tule mukaan rantatunnelmiini!







Kaksi kokonaista päivää oli aikaa samoilla merenrantaa ja antaa aaltojen suhista korvissa ja merituulen tuulettaa hiuksia oikein kunnolla. K oli enimmäkseen työasioissa, mutta minä nautin täysin siemauksin. Tykkään kovasti meren, levän ja simpukoiden tuoksusta ja lempeästä suolaisesta tuulesta.






Estoril on kuuluisa kasinostaan. Kerrotaan että se oli aikoinaan myös Ian Flemingin vierailukohteita, ja siellä hän saikin kaksoisagentteja metsästäessään innoitteen kirjoittaa ensimmäisen James Bond -kirjan Casino Royalen. Jamen Bondeista en niin välitä ja casinokin oli mielestäni lähinnä ruma, mutta sitä ympäröivä puisto oli oikein miellyttävä. 



Tuo kaareva parveke kuului meille.


Hotellimme oli pieni ja viihtyisä. Huoneeseen kuului iso parveke, josta oli upea näkymä merelle ja aina Cascaisiin asti. Iltaisin casinon valot vilkkuivat ja yrittivät houkutella meitä tylsimyksiä pelikierrokselle. Meille riitti kuitenkin meren antimien maistelu läheisissä ravintoloissa. Etenkin mustekala oli tosi hyvää ja portugalilaiset viinit kiinnostavia. 



Maisemaa parvekkeelta Cascaisin suuntaan.



Sama hotelli kauempaa kuvattuna





Estorilista Cascaisiin voi mukavasti kävellä rantapromenadia pitkin. Matkaa taitaa olla pari-kolme kilometriä. Tiistaina nautiskelin rauhallisesta rantakävelystä ja lähdin tutustumaan naapuriin.



Aamulla rannat olivat melko hiljaisia.



Pallo hukassa? Kuinka syvällä?








Cascaisissa on vanhanajan tyyliä, vaikka on kyllä pakko myöntää, että turismi on tuonut mukanaan myös paljon sellaista häsää, josta en niin välitä. 




Kun jatkoin matkaa vähän pidemmälle ohi keskustan, löysin pienen majakan, jonka valo iltaisin vilkutteli hotellimme parvekkeellekin. 



















Cascaisin keskustassa oli todella monia hienojakin kauppoja ja paljon mahdollisuuksia lounastaa tai syödä illallista hyvin monen tasoisissa ravintoloissa. Päivällä ulkoterassit olivat pullollaan lounastajia. Niin täynnä, että vaikka olin etukäteen ajatellut poikkeavani nappaamaan jotakin pientä syötävää, palasinkin rauhallisempaan Estoriliin syömään lounaani.



Suuria hotelleja Estorilin rannassa.








Koska vierailimme ensin Lissabonissa pari päivää ja sitten toiset pari päivää Estorilissa, sai paikanvaihdos matkan tuntumaan todellista pidemmältä. Kaupungit olivat keskenään niin erilaiset, että se vaikutti varmasti kokemukseen. Tuntuu, että oli nähnyt paljon kaikenlaista, vaikka reissu kaikkine siirtymisineen kestikin vain lauantai-aamusta keskiviikko-iltaan.



Kiva, että jaksoit katsella matkapäiväkirjaani. Saisiko vielä olla kupillinen vahvaa kahvia ja pari Nata-leivonnaista?

Viikonloppu oltiinkin jo kotona Alankomaissa.

Doei!
Leena

2 kommenttia:

  1. Upeita kuvia kauniissa maisemissa - voit arvatakin, että merikuvat menivät täällä suoraan sydämeen!
    Katselin kauan ikkunakuvaa (sitä jossa sininen kaakelikoristus ylhäällä) ja suorastaan haltiouduin siitä <3 Uskomaton kuva!
    Matkakuumehan tässä nousee, kun täällä kuuntelee sadetta ja odottelee ukkosta.

    Kiitos matkakuvista!

    VastaaPoista
  2. Lämmin kiitos taas kommentistasi Marianna.
    Eikös ollutkin kuvauksellinen ikkuna. Se oli omakin suosikkini reissukuvista.

    Seuraava matka suuntautuukin kesäkuussa rakkaaseen Suomeen pikkuvisiitille, vaikka matkan aihe ei olekaan mikään pikkuinen. Pääsemme juhlimaan kesähäitä! Ihanaa.

    Kauniita kesäpäiviä Sinulle.

    VastaaPoista

Jos kommenttiasi ei heti julkaista, älä hämmenny. Roskapostin välttämiseksi tarkistan ennen julkaisua vanhempiin postauksiin tulevat kommentit. Olen aina tosi iloinen pienestäkin oikeasta kommentista. ISO KIITOS!!