maanantai 10. lokakuuta 2016

Gouda -juu juustoakin




Gouda-juuston juuret ovat Alankomaissa samannimisessä 70 000 asukkaan kaupungissa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Goudan kaupungissa valmistetuista juustoista löytyvät vuodelta 1184, ja tämä hollantilainen herkku on tiettävästi maailman vanhin edelleen valmistettava juusto.

Hollantilaiset ovat kautta historiansa olleet taitavia kanavien rakentajia, ja 1200-luvulla kaivettiin Goudasta reitti Rein-jokeen. Kanavaa pitkin kaupungin juustoja saatiin kuljetettua Rotterdamin satamakaupunkiin, jossa herkulle löytyi runsaasti ostajia.

Alankomaalaiset olivat kuuluisia myös taitavina merenkävijöinä ja kauppiaina. Kun ensimmäiset laivat keskiajalla lähtivät Hollannin satamista pitkille merimatkoille uuteen maailmaan, laivoihin pakattiin eväiksi hyvin säilyviä juustoja. Matkat eksoottisiin kaukomaihin aloittivat maustekaupan ja hollantilaiset juustomestarit maustoivat jo tuolloin Goudaa kuminalla, pippurilla tai sinapinsiemenillä.

Yhä vielä Alankomaat on maailman juustontuottajien ja juuston vientimaiden kärjessä. Lähes 700 miljoonaa kiloa juustoa tuotetaan joka vuosi ja tästä määrästä kolme-neljäsosaa päätyy syötäväksi ulkomaille. Etenkin Gouda- ja Edam-juustot ovat maailmankuuluja ja niitä valmistetaan saman nimisissä kaupungeissa. 





Suuri keltainen Goudan wagon wheels-juustokiekko painaa n. 12-15 kiloa. Sitä on saatavissa jos jonkinlaisena makuvariaationa ja kypsyysasteena. Mitä kauemmin kiekkoa on kypsytetty, sitä voimakkaampi sen maku on. 


Nämä ovat siis juustoa, eivät palasaippuaa!




Pienempää, miedon makuista pallon muotoista Edam-juustoa myydään täällä Hollannissa keltaiseen vahaan pakattuna ja vientijuustot kääritään (Suomessakin tuttuun) punaiseen vahakuoreen.


Muistan, kuinka pienenä koululaisena rakastin punaisen vahakuorisen Edam-juuston viipaleita vaalean hiivaleivän päällä ja palan painikkeena piti tietysti olla lämmintä kaakaota. Kilpailimme pikkuveljen kanssa siitä, kummalla oli varastossa isompi punaisesta vahasta pyöritelty pallo. Vaha muotoutui lämpimissä sormissa kauniin kiiltäväksi ja pyöreäksi ja palloon oli helppo lisätä aina uusi kerros seuraavalla välipalalla. Silloin vielä tykkäsin miedoista juustoista. Terveisiä rakkaalle pikkuveljelle :)

Suomessa asuessamme yritin arkisin syödä vähärasvaisempia juustoja, joissa rasvaprosentti oli selvästi alle 20. Täällä tavallisista ruokakaupoista sellaista juustoa saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Tavallisimmin juuston rasvaprosentit ovat reilut 48. Yritänkin sitten syödä juustoa määrällisesti vähän vähemmän.

No johan tuli juttua juustosta, mutta Alankomaat ansaitsee kyllä ainakin yhden juusto-jutun. Toisen jutun taidan sitten joskus myöhemmin kirjoitella ihan sieltä alkulähteiltä, eli maidosta. Sehän se on täällä kaiken alku ja juuri. Juustonkin.






Käväisimme lauantaina Goudan kaupungissa ja seuraavassa lisää retkikuvia -muustakin kuin juustoista.



Oo, mikä kaunotar kaikkien mustien mummofillareiden joukossa.







Jos haaveilet katutason verstaasta/puodista ja yläkerran asunnosta kauniissa vanhassa Goudassa, tässä mainio mahdollisuus: n.160 neliötä. Katutasossa siis liike, ensimmäisessä kerroksessa tilava olkkari ja keittiö ja yläkerrassa pari makkaria ja kylppäri. Ja koko komeus ihan kanavan rannassa! Ja rakennus näytti ihan kohtuullisen suoralta!!

Goudassa kuten Amsterdamin keskustassakin rakennuskanta on todella vanhaa ja koska maaperä on pehmeähköä, useimmat asiat ovat vähän vinossa ja vähän sinnepäin.




Ehkä tuollainen vinksallaan olo luo vain sitä viehättävyyttä ja hauskaa tunnelmaa. Etenkin jos ei itse omista tuollaista kiinteistöä eikä tarvitse pitää pytinkiä pystyssä.

Toinen tyypillinen piirre Goudassa oli punavalkoisen värityksen suosiminen esimerkiksi puisissa ikkunaluukuissa, lipuissa ja koristeissa.


Flaamilais-goottilaista tyyliä edustava kaupungintalo 1450-luvulta.















Vähän uudempaa kaupunginosaa ja yksi monista kanavista.


Teimme retkemme taas  junalla. Matka ei ole pitkä, mutta ainakin tällä reissulla jouduimme vaihtamaan kerran junaa. Vaihto oli kuitenkin todella helppo ja täällä onkin julkisen liikenteen käyttäminen tehty ihan mahdottoman käteväksi. Juna tuo kaupunkien keskustaan eikä parkkiongelmia ole. Aikatauluistakaan ei tarvitse huolehtia, koska vuorojen välit ovat todella lyhyitä. Olen ehdottomasti julkisen liikenteen kannattaja!



Tuliaisiksi nappasimme ihanan pehmeätä pähkinäistä Gouda-juustoa. Sitä oli heti kotiin palattua maistettava Vaasan tummien hapankorppujen kanssa. Oli muuten herkullinen yhdistelmä!


Aurinkoista maanantaita kaikille ja voikaahan hyvin :)
Doei!
Leena

2 kommenttia:

  1. Gouda on söpö paikka ja juustokin hyvää, saksalaiset syö sitä aika paljon ja tosiaan eri vahvuuksia, edamia näkyy täällä vähemmän syötävän, sen muistan mäkin lapsuudesta.

    VastaaPoista
  2. Suomalaisille tuo Edam taisi aikoinaan olla se mieluisin juusto. Onkohan kukaan muu pyöritellyt noita vahapalloja?
    Kivaa viikkoa sinne Saksaan!

    VastaaPoista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!