keskiviikko 22. helmikuuta 2017


Berliinin konvehteja







Viikonloppuna pyrähdimme pikaisesti Berliinissä. Tuohon kaupunkiin liittyy paljon yhteisiä muistoja ja nyt vietimme yhden sellaisen vuosipäivää. Aika romanttista suorastaan.

Sää oli etupäässä pilvinen ja lauantaina ripsotteli välillä vähän vettäkin, mutta se ei haitannut. Kävelimme paljon ja kiertelimme kaupungilla.Tykkäämme myös ajella metrolla ja jostakin syystä rakastan juuri Berliinin metroasemien tuoksua ja tunnelmaa. Mistään muualta en ole samanlaista löytänyt. Alexanderplatzin asema on yksi vaikuttavimmista myös väreiltään ja arkkitehtuuriltaan. 




Välillä on vaikea sanoa, kuinka paljon noihin paikkoihin liittyvät hauskat aiemmat kokemukset värittävät myös tämänhetkistä kokemusta ja tunnelmaa. Ehkä aika paljonkin. Jos nyt tupsahtaisin ensimmäistä kertaa noille paikoille, kokisin ne varmasti hyvin eri tavalla.

Yksi ihan ehdoton juttu minulle on Berliinissä KaDeWe-tavaratalon ruokaosasto siellä yläkerrassa. Olen aina lähes hepulin partaalla, kun kiertelen hyllyjen välissä ja nautin kauniista asettelusta, väreistä, tuoksuista ja ylellisestä valikoimasta. Pelkkä katseleminen yleensä riittää, vaikka nyt lauantaina tarttuikin mukaan pari erikoissuolaa valtavasta valikoimasta. Vain suolaa kaksi kokonaista seinällistä!!!





Berliinissä vietettiin viime viikolla myös elokuvajuhlia, joissa Aki Kaurismäki palkittiin hopeisella karhulla parhaasta ohjauksesta. Kun lauantai-iltana palailimme Berliinin Philharmonikkojen eräänlaisesta anti-ooppera-esityksestä (oli muuten hurja!) nuo filmiväen juhlat näkyivät ainakin Potsdamer Platzilla selvästi kiristyneinä turvatoimina. Berliinikin taitaa olla yhä vähän varpaillaan joulukuun tapahtumien vuoksi. Surullista. 

Reichtagsgebäuden eli valtiopäivätalon kupolissa teimme tämänkertaisen maisemakävelymme ja tarkistimme, että keskustassa kaikki oli yhä ennallaan. Nostureita kaupunkikuvassa on edelleen melko paljon.





Brandenburger Tor näin ylhäältä katsottuna näyttää paljon pienemmältä kuin katuperspektiivistä .



 Tämän reissun saippuakuplat tulevat tässä. 


Sunnuntaina vaeltelimme Kreuzbergin kaupunginosassa tutkimassa valtavia graffiteja talojen seinissä. Tämä elefantti oli Delhi-ravintolaa vastapäätä.









Iltapäivällä kävelimme vähän synkemmissä maisemissa. Mietiskelimme tätä aikoinaan niin mielivaltaisesti jaettua kaupunkia ja jopa jaettuja perheitä ja heidän hurjia kohtaloitaan. Eikä siitä oikeastaan edes ole niin kovin kauan.




Onneksi muurista on vain muisto jäljellä. 

Kävimme pikaisesti myös tutulla Checkpoint Charliella, mutta se on muuttunut kyllä aivan kamalaksi markkinapaikaksi. Checkpoint Charliehan oli vuosina 1961-1990 ainoa paikka, jonka kautta ulkomaalaiset saattoivat siirtyä Itä- ja Länsi-Berliinin välillä. Siihen aikaan se edusti sekä  vapautta että vankeutta niille monille itäsaksalaisille, joille DDR:n kommunistiviranomaiset eivät myöntäneet matkustusvapautta. Viereisessä Haus am Checkpoint Charlie-museossa on muuten erityisen kiinnostava kokoelma esineitä, jotka kertovat itäsaksalaisten pakoyrityksistä. Länteen pyrkineiden neuvokkuus ja rohkeus hämmästyttävät. He piiloutuivat esimerkiksi autojen rakenteisiin ja matkalaukkuihin.

Hyvä, että ihmiset muistavat, mutta markkinoista en niin tiedä..


Berliini on kyllä aina vaikuttava. Vuodenajasta riippumatta. Edellisen postauksen kirjoittelin kesäisemmästä kaupungista viime toukokuussa. Silloin olimme aurinkoisemmissa tunnelmissa ja jopa tanssimme joen rannassa lämpimässä illassa. Oijoi.

Nyt terveiset erittäin tuulisesta Amsterdamista, eilinen paiste on tipo tiessään.

Tot ziens!
Leena




2 kommenttia:

  1. Kiitos kuvamatkasta ja hienoista kuvista!
    Muureilla erottaminen ja eristäminen on, ikävä kyllä, jälleen ajankohtaista. Voin kuvitella, että ajatukset paikanpäällä kulkevat juuri niihin surullisiin ihmiskohtaloihin ja epätoivoon, jota jaetussa kaupungissa koettiin.

    Meillä tuulee juuri nyt niin, että talo taas natisee liitoksissaan. Lämmintä on kyllä, mutta vaarallisen tuulista.

    VastaaPoista
  2. Muureja jälleen suunnitellaan. Pelottavaa.

    Taitaa olla samat tuulet siellä ja täällä. Viime yönä oli vaikeata nukkua, kun koko talo täälläkin natisi ja paukkui. Nyt päivällä ei tunnu ihan yhtä kammottavalta, mutta eilinen kevään hehkutus unohtuu kyllä nopeasti tässä säässä. Sataakin ihan kunnolla! Argh!

    VastaaPoista

Jos kommenttiasi ei heti julkaista, älä hämmenny. Roskapostin välttämiseksi tarkistan ennen julkaisua vanhempiin postauksiin tulevat kommentit. Olen aina tosi iloinen pienestäkin oikeasta kommentista. ISO KIITOS!!