maanantai 13. helmikuuta 2017


Lunta !



Viikonloppuna satoi vihdoinkin lunta. Jos täällä Amsterdamissa lunta kertyy yli sentti, jokainen kynnelle kykenevä kaapii ja raapii sitä lapasiinsa ainakin yhden lumipallon verran.


 

Maa on pysynyt nyt valkoisena pari kolme päivää ja tänä aikana olen nähnyt varmasti toistakymmentä lumiukkoa ja puistojen nurmikentät on nuhjattu niin, että vihreä ruoho vilkkuu iloisesti lumen alta. Eräs isä oli kantanut läheiseen puistoon ison lumilapion ja hyvän kokoisen muovilaatikon, johon hän lapiolla lappoi lunta ja käytti laatikkoa harkkomuottina. Puistoon raahatut lapset ympärillä jo väsyivät ja imeskelivät lapastensa kärkiä, mutta iskä jaksoi lapioida kunnes ilta alkoi hämärtää. Lumi hupeni linnan ympäriltä, mutta rakennelma jäi lauantai-iltana yhä kesken. Toivon mukaan talvi-iloa oli kuitenkin nautittu riittävä annos, koska viritelmä oli kyllä kokonaan sulanut maanantaina, kun ohitin paikan uudelleen.
Täällä ei yleensä pitkään lumesta päästä nauttimaan, joten ilo on revittävä silloin kun siihen on mahdollisuus. 


Tänään maanantaina aurinko lämmitti ihanasti ja luvassa on ilmeisesti muutama aurinkopäivä tällä viikolla vielä tulossa. Tänään kaikkialla kuitenkin lirisi ja lorisi, räystäät tippuivat ja kuulin myös kevättalvisen talitiaisen äänen. Siis oikean ti-ti-tyyn eikä pelkkää kiireistä kaupunki ti-tyytä, kuten Helsingissä olen tottunut.

Joku kyseli taannoin, miten Vondelparkin vihreät papukaijat selviävät talvesta. Hyvin tänäkin talvena ovat selvinneet, vaikka öisin on ollut välillä pakkasta. Tänään ne vaikuttivat hyvinkin aktiivisilta ja mietin onkohan niillä jo reviiri-asiat mielessä. Myös meidän takapihalla papukaijat ovat pitäneet aika kovaa ääntä.


Jo viikko sitten huomaamani lumikellot olivat myös selvinneet lumen alla, vaikka nuput olivat vielä aika tiukasti kiinni. Hyvin alkutekijöissään varsinainen kevät vielä on ja kuuluukin olla. Helmikuun puoliväli vasta!




Oikein suojaisessa aurinkopaikassa lumikellot olivat jo näin pitkällä.


 
Lammen pinnassa oli jonkinlaista jäähyhmää, jonka päällä lokit lepuuttelivat jalkojaan ja odottelivat varmaankin leivänmurujen heittelijöitä silmä tarkkana.

Kuvat ensimmäistä lukuunottamatta ovat Vondelparkin puistosta. Ensimmäinen fillarikuva on ratikkapysäkkimme kohdalta kotikadulta. Huomasittehan muuten mustan lastenkuljetuslaatikon polkupyöräkuvassa?

Sellaista siis meillä täällä helmikuisena maanantaina. Lumesta huolimatta pieni keväinen pilkahdus!

Onnellista ystävänpäivää tiistaina Teille Kaikille,
Tot ziens,
Leena



2 kommenttia:

  1. Pikkuisen myöhässä, mutta oikein hyvää ystävänpäivää sinulle <3

    Meilläkin on ollut aavistus lunta ja huurua nyt ainakin, mikä on aina yhtä jännittävää varsinkin lapsille.

    Puoli senttiä lunta riittää pulkkien ilmestymiseen ja vaikka ilo on lyhyt, on se suuri.

    Hienot lumikuvat olet ottanut ja tuo papukaija-parka!!! En usko, että piti lumesta.

    Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianna blogiystäväni :)

      Nyt keskiviikkona lunta ei juuri enää näy, mutta en ole vielä ehtinyt katsastaa lumen alta paljastuneita uusia keväänmerkkejä. Lämpöä on riitänyt parille päivälle lähes kymmenkunta astetta, joten eiköhän jotain ole tapahtunut..

      Papukaijat ovat aina onneksi selvinneet pakkasöistä, vaikka ensimmäisenä talvena olinkin niiden puolesta kovin huolissani.

      Hyvää loppuviikkoa Vuonolle!

      Poista

Jos kommenttiasi ei heti julkaista, älä hämmenny. Roskapostin välttämiseksi tarkistan ennen julkaisua vanhempiin postauksiin tulevat kommentit. Olen aina tosi iloinen pienestäkin oikeasta kommentista. ISO KIITOS!!