perjantai 24. syyskuuta 2021

Syksyisen viikon kivat ja niistä kuvat

Oivallus: Olen viikon aikana saanut tosi hyvän mielen monista aika tavallisista pienistä jutuista. 

Etsiessäni kamerani syövereistä yhtä tiettyä kuvaa, huomasin että melkein unohduksiin olisi jäänyt monta muuta kivaa hommaa ja hyvää hetkeä. Onneksi olin napannut niistäkin kuvat! Muille nämä yksittäiset valokuvat eivät varmaankaan tuota sen kummempia värinöitä, mutta itselleni ne palauttivat muistiin juuri noihin hetkiin ja asioihin liittyvän hyvän mielen ja mahdollistivat näin tarkasteltuina vähän kuin sattumalta tuplailon.


Tämä imurikuva varmasti joskus myöhemmin esiin putkahtaessaan olisi kummastuttanut itseänikin, mutta nyt oli tuoreessa muistissa ylenmääräinen tyytyväisyys ja tunne siitä, että olen todella Aikaansaava Kunnon Ihminen ;) Kuulostaa näin jälkikäteen vähän liioitellulta ja naurettavalta, mutta olin siis saanut pestyksi kaikki huushollin kesätäkit, kuivatettua ne raikkaassa syystuulen puhurissa ja pakattua ilmatiiviisti vakuumipusseihin seuraavaa kesää odottamaan. Ponnistus ei oikeasti ollut kummoinenkaan, mutta on pakko sanoa että tuollainen pussi on huippuhyvä. Kaapissa peitot vievät nyt todella vähän tilaa ja  säilyvät pölyttöminä ja puhtaina. Hyvä mieli. Jes jes!


Viikonloppuna kävimme ensimmäisen kerran tänä syksynä etsiskelemässä sieniä. Pikaisella retkellämme löysimme kauniita puhtaita ja rapsakoita orakkaita. Saalis oli aika pieni, mutta riitti hyvään munakkaaseen. Oli super ylellistä lähteä sienimetsälle omaan lähimaastoon!





Tällä viikolla sain vihdoin toteutettua pitkäaikaisen haaveeni yläkerran käyttöullakolle. Halusin nimittäin maalata sinne yhdelle seinälle liitutaulumaalilla kivan piirustusalustan lastenlapsille. Ulkohommien ainakin hetkellisesti vähennyttyä, ehdin nyt vähän keskittyä yläkertaankin. Mielestäni lopputulos on oikein kiva ja omiakin sormia syyhyttää tarttua liituihin. Harmi, että pinta kestää piirtelyä vasta viikon kuivuttuaan.



Nämä vehreät ulkokuvat otin Seurasaaresta. Jouduin viime viikon puolella käymään sairaalassa sydän-asioissa. K:lla oli samaan aikaan työjuttuja keskustassa ja lähdin samalla autolla hänen mukanaan kaupunkiin. Koska oma käyntini oli aika lyhyt, ehdin kävelemään Meilahdesta Seurasaareen. Istuin ulkomuseon kaupan pihassa olevilla kauniilla valkoisilla penkeillä syömässä eväsleipäni ja ihastelemaan alkusyksyn kauneutta. Pulleat omenat riippuivat painavina pihan omenapuissa, krassit ja kehäkukat hehkuivat kilpaa oransseina väripilkkuina ja aurinko lämmitti ihanasti. Jatkoin kävelyretkeäni vielä Munkkiniemeen asti ja valokuvailin maisemia kuin paraskin turisti. Onnellinen aamupäivä sairaalareissusta huolimatta!




Aurinkoisia päiviä oli muitakin. Yhden aamupäivän happihyppelyllä keräsin kauniita vaahteranlehtiä ja illalla sitten sidoin niistä kranssin aiemmin syksyllä tekemääni pajukranssipohjaan. Olin tuonut mökiltä tullessani taipuisia punapajun oksia ja niitä oli helppo taivutella useammaksikin pohjaksi. Vielä on muutama pohja odottelemassa sopivaa aikaa ja inspiraatiota.


Tämä kuva on keskiviikon aamulenkiltä. Läheinen ranta on lyhyehkön kävelymatkan päässä ja siellä kävin ihmettelemässä vieläkin näkyviä, onneksi kuitenkin aika pieniä, sinilevälauttoja. Sää oli aurinkoinen ja lenkki oli virkistävä, mutta samalla harmittaa vesistöjemme tila. Rannassa pulikoivaa sorsaparvea levä ei näyttänyt vaivaavan.

Tänään perjantaina sataa ja tuulee. Onneksi ikkunasta loistavat keltaiset vaahterat. Kuvaamaan en ole ehtinyt. Eilen illalla kun kirjoittelin tuota postausta, tulin Seurasaaren aurinkoisista kuvista niin hyvälle mielelle, että se taitaa kantaa vielä tänäänkin :)

Rentoa viikonloppua sinulle!

Leena

4 kommenttia:

  1. Hyvä tunne tulee kun järjestelee kodin asioita,kuten tuo että laitoit kesäjutut pois. Täällä on vielä niin lämmintä mutta perjantaina aamuyöllä tuli muutama sadetatippa, ensimmäiset sitten huhtikuun alun, ja se niin puhdisti ilmaa. Mutta seuraavaa sadetta täällä saa vielä odotella.
    Ihanaa kun löytyy sieniä, se onkin yksi juttu mitä kaipaan SUomesta vaikka täällä marketeissa hyvätä sienivalikoimat.
    Toivottavasti sydämen kanssa kaikki ok-Kävelit tutuissa maisemissa, eli lapsuuteni&nuoruuteni ja myöhemmin myös aikuisen elämäni alueella. Tulee ihan ikävä kun katson noita kuviasi.Kaunis syksyinen kranssi:) Oikein hyvää tulevaa viikkoa Leena.

    VastaaPoista
  2. Onpa hyvä jos saatte vähän sadettakin edes välillä!
    Sieniä on tosiaan ollut kuulemma jo hyvän aikaa. Kaikenlaisen kiireen tapaisen vuoksi sienet ovat toistaiseksi olleet meidän osaltamme, noita muutamaa orakasta lukuun ottamatta, ihan rauhassa. Lokakuun alkupuolella ehkä ehdimme kunnolla myös metsään.
    Nyt muistinkin, että olet kertonut joskus asustelleesi Munkkiniemessä! Minä niin tykkään tuon kaupunginosan rauhasta ja meren läheisyydestä. Täältä kauempaa ei sinne ole enää tullut lähdettyä kovin usein kävelylle.
    Mukavaa maanantaita Jael!

    VastaaPoista
  3. Nuo imuripussit ovat ihan parhaita. Minäkin laitan sesonkipetivaatteet vakuumiin, koska säilyvät vähemmällä tilalla ja tosiaan pölyttöminä.
    Oi että. En ole käynyt Seurasaaressa 70-luvun jälkeen. Onpa viehättävän oloinen paikka. Pitäisi tutustua oman maan pääkaupungin ihmeisiin joku kerta oikein ajan kanssa.
    Hieno sienisaalis. Minä en ole omalta uudelta kotipaikalta löytänyt vielä mitään sieniä ja olenkin ihmeissäni, miksei tutun näköisessä maastossa kasva edes suppilovahveroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siis muitakin sesonkitekstiilien "hilloajia". Pöly ja väärät tuoksut eivät näin pääse kankaisiin käsiksi. Tosin jos pussi on kovin täynnä, vähän ryppyisiksi tulevat.
      Juu, ihmeitä on kotimaakin pullollaan. Joskus kannattaa heittäytyä turistiksi.
      Sienien löytyminen vieraasta maastosta on aina vähän mysteerijuttu ;)

      Poista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!