perjantai 16. syyskuuta 2016


Lindy ja muut klikit




Aluksi kurkistus lindy-opettajiemme Sarahin ja Quintenin iloiseen tanssiin klik .

Sukulaiset ja ystävät tietävät, että tanssi on rakas harrastuksemme. Suomessa tanssimme kymppitansseja ja ehdimme vähän senioriluokissa kilpaillakin. Siitä ajasta on muistona pahvilaatikollinen pokaaleja jossakin varastossa. Kokonainen laatikollinen kertyi siksi, että molemmat saivat aina omat pokaalinsa tai mitalinsa ;) . Joskus muistelen kaiholla sitä aikaa ja etenkin lattaripukuani strasseineen päivineen. Enää se ei mahtuisi päälle kuin saksien avulla. 

Ehdimme Suomessa kokeilla kilpatanssin jälkeen vähän lavatansseja, buggaa, rockabillyä, fuskua ja argentiinalaista tangoa. Helsingissä harjoitusmahdollisuudet ovat tosi hyvät. Esittelyvideot ainakin buggasta, rockabillystä, fuskusta ja solo Charlestonista löytyvät esimerkiksi helsinkiläisen tanssiseura Cometsin sivuilta klik . Videot kohdassa tanssilajit.

Hollantiin muutettaessa oli selvää, että yritämme löytää täältäkin jonkinlaisen tanssiharrastuksen. Olemme opetelleet tanssimaan lindyhopia ja se se vasta kivaa onkin. Tunnelma tunneilla on kepeä ja nuorekas. Olemme taatusti kaikkein vanhimmat ryhmässä, mutta se ei haittaa -ainakaan meitä. Välillä korkeintaan vähän huvittaa. Kivasti ovat ottaneet meidät mukaan ja opetus on onneksi kaikilla tunneilla englanniksi. Porukka on hyvinkin kansainvälistä kuten tietysti Amsterdamissa muutenkin.

Musiikki on lindyhopissa usein aivan ihanaa; sellaista jota on vaikeata kuunnella vain paikallaan istuen. Kuvitelkaapa joitakin vanhoja Ella Fidgeraldin, Duke Ellingtonin, ja Count Basien swing-kappaleita. Mainitsemistani artisteista päätellen voitte arvata, että oma tanssimme on hieman hillitympää kuin näissä usein esitellyissä lindyhop-taidonnäytteissä klik . Hei ja helmat paukkuu!

Toinen minulle ihan uusi suosikkitanssi on solo Charleston. Näillä tunneilla käyn ilman K:ta, vaikka kyllä ne olisivat myös miehille sallittuja ;) .Nuokin tunnit ovat varmoja ilon ja hyvän mielen tuojia. Tärkeä merkitys on kivalla musiikilla, mutta myös tiettyjen askelsarjojen opettelu (joka on minulle tosi vaikeata) ja hikiliikkuminen vievät ajatukset niin täydellisesti pois kaikesta muusta, että pää nollautuu täysin ja kotiin lähtiessä on varmasti kevyt ja kaikkensa antanut olo.

Tällä viikolla etukäteen mietin, kuinka helteessä jaksaa tanssia, mutta kummasti sitä vain jaksoi ja kivaa oli. Tosin hiki virtasi. 

Lopuksi vielä omat opemme Sarah ja Quinten tanssivat lindyhopia Amsterdamin katumaisemassa klik. Olen joskus aikaisemminkin jakanut tämän linkin, mutta menkööt uudestaan, siitä on jo aikaa..

Viime yönä satoi ja ilma on nyt perjantaina ah! raikkaampi. 
Kauniita päiviä teille kaikille ja leppoisaa viikonloppua!

Doei!
Leena

2 kommenttia:

  1. Voi kuinka taitavia ja kivan näköistä menoa!
    Tanssi on mukava harrastus ja sitähän voi jatkaa läpi elämän - se vain muuttaa vähän muotoaan.
    Minun on pakko tunnustaa, että olen pohtinut linedance-kurssille menoa (apua), koska Amerikan vuosistani asti olen pitänyt countrymusiikista ja linedance:sta .....tosin vähän salaa ja nolona!

    Se sopisi tällaiselle nivelvammaisellekin, joten saapa nähdä koska laitan bootsit jalkaan ja lähden lavalle :)

    Ihanaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Olipa hauska kuulla, että olet ajatellut tanssiharrastuksen aloittamista! Voin vakuuttaa, että se on mahdottoman energisoiva ja iloa tuottava harrastus tanssilajista riippumatta. Country ja linedance kuulostaa tosi kivalta. Olen varma, että siihen sisältyvät juuri nuo kaikki hyvää tekevät elementit: ilo, innostava musiikki, yhdessä tekeminen, uuden oppiminen ja kuin vahingossa myös kunnon koheneminen. Aivan huippua! Älä suotta ole nolo!!

    VastaaPoista

Jos kommenttiasi ei heti julkaista, älä hämmenny. Roskapostin välttämiseksi tarkistan ennen julkaisua vanhempiin postauksiin tulevat kommentit. Olen aina tosi iloinen pienestäkin oikeasta kommentista. ISO KIITOS!!