maanantai 29. tammikuuta 2018

Amsterdamissa tiilenpäitä laskemassa




Viikonloppua vietimme kirjaimellisesti tiilenpäitä laskemassa. Heittäydyimme kahdeksi päiväksi suinpäin arkkitehtuurin maailmaan. Paneuduimme suuntaukseen, joka maailmansotien välisenä aikana myllersi vanhoja ajatuksia ja rakentamisen perinteitä täällä Amsterdamissa. 





Olemme täällä ihailleet etenkin vanhojen kanavatalojen arkkitehtuuria ja muitakin 1600 - 1700-lukujen rakennuksia. Vanhimmat säilyneet talot taitavat olla jostain 1300-luvulta. Kahden maailmansodan välisenä aikana rakennustyylissä tapahtui  kuitenkin selvä muutos. Silloin ilmoille pääsi uusia raikkaita tuulia ja eri asuntoyhtiöt kehittelivät ajatuksia siitä, miten parannettaisiin erityisesti työväenluokan asuntotilannetta. Tässä tiheästi asutussa kaupungissa asumisolot saattoivat tuolloin olla aika kurjassa jamassa. Suurin osa asukkaista oli sulloutunut vanhan keskustan alueelle. Siellä asuttiin hyvin ahtaasti, eikä kunnollisesta jätehuollosta, juosevasta vedestä tai muista mukavuuksista ollut tietoakaan, jätteitä kipattiin kanaviin ja kulkutaudit levisivät. Julkinen tahokin oli viimein kiinnostunut rahoittamaan uutta rakentamista.




Nuoret idealistiset arkkitehdit kuten Klerk, Kramer ja Mey päättivät murtaa koko vanhan traditionaalisen rakennustyylin ja halusivat sen sijaan luoda tilalle jotain ihan uutta. Oli selvää, että asumismukavuutta piti lisätä, mutta sen lisäksi kaikki piti suunnitella esteettisesti kauniiksi. Esikuvana oli vaikkapa maalari Vincent van Gogh persoonallisella expressionistisella tyylillään. Romantiikka ja mielikuvitus päästettiin suunnitelmissa valloilleen ja vaikutteita saatiin myös kansainvälisistä tyyleistä, kuten brittiläisestä Art and Craft -liikkeestä, sekä Skandinaviassa että Saksassa vaikuttaneesta uudesta arkkitehtuurista ja Hollannin East Indie-kulttuurista. 






Nuorten arkkitehtien suunnitelmat saivat innoitusta symbolismista, monet vaikutteet tulivat luonnosta, maalaiselämästä ja myös vieraista kulttuureista. Tiilet ja kattotiilet edustivat nyt muutakin kuin pelkkiä rakennusmateriaaleja. Ne olivat myös arkkitehtuuristen muotojen peruselementtejä. Tiilet valittiin äärimmäisen huolellisesti ja niillä luotiin upeita muoto- ja värivaikutelmia. Talojen fasadit olivat poikkeuksellisen dynaamisia, ikkunat joskus vaikkapa puolisuunnikkaita, niin kutsuttuja tikapuuikkunoita tai muita mielikuvituksella leikitteleviä muotoja. 






Nämä arkkitehdit työllistivät myös oikeita kuvanveistäjiä toteuttamaan upeita yksityiskohtia sekä sisätiloihin että julkisivuihin ja kaiken suunnitellun piti olla kauniisti harmoniassa keskenään. 



 Rakennusten lisäksi samat arkkitehdit suunnittelivat myös uusiin muotoihin sopivia huonekaluja, tekstiilejä, lasia, typografioita, siltoja, aitoja ja katuvalaisimia. Mikään ei ollut liian hyvää ja kaunista heille. 









Myöhemmin julkisen asuntosuunnittelun kulttuuria vähän rationalisoitiin ja ylenmääräistä koristelua ja yksityiskohtien hiomista, etenkin sisätiloissa, karsittiin kulujen vähentämiseksi ja kiireellisten asutusvaatimusten vuoksi. Yksityiskohtien hiominen kun oli kallista ja myös äärimmäisen hidasta. 




The Amsterdam School oli aikoinaan merkittävä liike sekä arkkitehtuurin alalla että taiteessa ja sen vaikutukset on yhä selvästi näkyvissä niin Alankomaissa kuin myös muualla maailmassa, etenkin arkkitehtien ja asuinrakentamisen spesialistien töissä. Pelkästään Amsterdamissa on monia alueita, joissa tuo tyyli yhä näkyy selkeästi, jos sitä vain huomaa vähän tarkkailla. Ja jos nyt ylipäätään malttaa nostaa katseensa iloisesta ihmisvilinästä  ja zoomailla vähän myös rakennuksia. 



Olen aina tykännyt Suomessa vanhoista jugendtaloista ja kansallisromanttiseen tyyliin suunnitelluista rakennuksista ja Art Deco-tyylistä. Esimerkiksi Hvitträsk Kirkkonummella on mielestäni ihana kokonaisuus. Sisältä ja ulkoa. Tai vaikkapa Suomen Kansallismuseo tai Helsingin rautatieasema! Ehkä osin siksi näistä Amsterdamin rakennuksistakin on helppo tykätä. Niissä on kenties jotakin tuttua!! Ehkäpä jotkin Saarisen, Geselliuksen tai  Lindgrenin työt ovat olleet innoittamassa näitä Amsterdaminkin nuoria innokkaita ja idealistisia arkkitehteja. Kiva ajatus.



Museum het Schip (laiva)

Meillä oli kivat kaksi päivää. Kävelemme yleensäkin aika paljon kaupungilla, mutta harvoin tulee katseltua ympäristöä minkään teeman mukaan. Lauantaina niin tehtiin ja perusteellisiakin jaksoimme olla, sillä muutaman tunnin vietimme myös Museum het Schipissä klik. Paikkaa voi suositella kaikille arkkitehtuurista ja/tai historiasta kiinnostuneille. Siellä pääsee pysyvän näyttelyn lisäksi myös 45 min. mittaiselle opastetulle kierrokselle ulos muun muassa kiinnostavaa Post Office-rakennusta tutkimaan. Ainakin me tykkäsimme kovasti. Sunnuntaina teimme vielä ihan oman kierroksen Roelof Hartpleinin ympäristössä Zuidissa.


Jalkoja oli sunnuntaina pakko välillä lepuuttaa kivassa kahvilassa.
Tykkääkö kukaan muu tällaisista arkkitehtuuri-kaupunkikävelyistä? Vai kiinnostaako näyteikkunat ja vaikkapa kevään muoti enemmän?

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille pilvisestä Amsterdamista. Kohtuullisen lämmintä on, mutta tuulista.
Lumikelloja, keltavuokkoja ja narsisseja bongasin viikonlopun kävelyillä, mutta oikeata kevättä saamme vielä odotella täälläkin.




Tot ziens,
Leena

10 kommenttia:

  1. Hauska otsikko. :-)

    Oli todella mielenkiintoista lukea tätä. Arkkitehtuuri kiinnostaa itseäni kovasti, vaikka en ole millään tapaa arkkitehtuurin asiantuntija, enkä oikeastaan edes tiedä aiheesta mitään. :-)

    En yleensä pidä tiilitaloista (minulla on varmaan 70-lukulaisista tiilitaloista tullut trauma), mutta nämä rakennukset olivat kerrassaan hienoja. Miten erilaisia tiilitalotkin voivat olla, kun vähän muuttaa niiden muotoa!

    Minä olen itse asiassa jo pitkään suunnitellut arkkitehtuuri-kaupunkikävelyä Helsingissä, mutta se on aina jäänyt toteuttamatta. Mutta joskus vielä ideani toteutan. :-)

    Hienot kuvat!

    VastaaPoista
  2. Voi miten hienoja rakennuksia! Itse katselisin melkeinpä mieluummin rakennuksia kuin niitä näyteikkunoita:) Jonkun upean rakennuksen kohdalla on aina pakko miettiä (varsinkin jos on vielä vanha) että kuinkahan kauan tämän rakentamiseen on käytetty aikaa ja montako rakentajaa on tekemiseen tarvittu.. Kauniit oli muodot monessa rakennuksessa! Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
  3. Hei Satu. Kiva, että tulit mukaan kierrokselleni!

    Minulla on ollut tiilitalojen kanssa vähän samanlainen aversio kuin sinullakin. Olen viime vuosina kyllä joutunut vähän tarkistamaan mielipidettäni, koska täällä ei juuri muita olekaan. Silmä tottuu kaikenlaiseen. Tiiliinkin.

    Helsinki-kävelystäsi olisi kyllä tosi kiva lukea! Odotan kovasti sen toteutumista.

    Asuimme siellä Krunassa ja kaikki iltakävelyiden ihanat Engelin talot ja korttelit jäivät kaihertamaan. Ja Ullanlinna ja Punavuori ja jopa Munkkiniemen vanhimmat rivitalot. Ja Kulosaari. Ja ne kaikki uudemmat asuinalueet, joita nousee sinne merenrantaan kuin sieniä sateella. Ja, ja..

    Nyt täällä vain lueskelen ja katselen Helsinki-aiheisia valokuvakirjojani ja lueskelen taloihin liittyviä tarinoita. Siellä keskustassa on paljon kauniita vanhoja kortteleita, mutta myös joistakin nykyarkkitehtien luomuksista siinä keskustassa olen alkanut tykätä kuin vahingossa. Vaikka tietysti rakennusvaiheessa olen aina vähän suu mutrussa seurannut maiseman muuttumista ;-/.

    Oikeastaan suurin osa kaupunkien rakennuskannasta on aina oman aikansa kuvaa ja siksi kiinnostavaa. Ja sitäpaitsi kauneuttahan voi olla niin monenlaista. Myös sellainen rappioromanttinen ja kauhtunut ympäristö voi olla todella viehättävä ja mielenkiintoinen.

    Kuten huomaat, en saa tästä aiheesta tarpeekseni!!

    VastaaPoista
  4. Hei Päde, Hauskaa että sinäkin ehdit mukaan!

    Noissa taloissa myös minua ihastutti kauniit pyöreät muodot ja jotenkin sellainen harkittu kokonaisuus, joka ei voi syntyä ihan hetkessä ja pelkkää suoraa viivotinta käyttämällä. Menneinä aikoina rakentaminen taisi muutenkin olla aika hidasta ja käsitytaitoa todella tarvittiin, kun koneita ja laitteita oli vähemmän.

    Mukavaa maanantai-iltaa ja alkanutta viikkoa myös Sinulle.

    VastaaPoista
  5. Mäkin tykkään tuollaisista kaupunkikierroksista ja rakastan Jugend-tyyliä. Tykkään aina Suomessa ollessa kävellä Eirassa, Kaivopuistossa, Ullanlinnassa. Suomessa oli 70-luvulla aivan kamalaa arkkitehtuuria ja esim. mun kotikaupungissa purettiin kaunis vanha puinen asemarakennus ja sen paikalle tuli tiilinen lättänä ruma asema. Kölnissä on myös tehty sodan jälkeen aikamoisia tyhmyyksiä rakennusten suhteen, onneksi eivät sentään tuomiokirkkoa purkaneet.

    VastaaPoista
  6. Hei Allu, olethan jo ihan kunnossa? Kiva että piipahdit kierroksellani.

    Noita harmillisia purkamisia taitaa olla monessa kaupungissa. Onkohan vahingoista vieläkään otettu opiksi? Onneksi sentään Kölnin tuomiokirkko ja muutama muu arvokas pytinki on tallella! Jostain kumman syystä en ole Kölnin keskustassa koskaan käynyt. Ehkä ensi kesänä pääsen tuon kirkonkin näkemään livenä.

    VastaaPoista
  7. Minä tykkään kaupunkikierroksista ja rakennuksien ihailemisesta. Näissä tiilitaloissa on sitä jotakin - pyöreät muodot ja erilaiset ratkaisut ovat kiehtovia.

    Täällä Stavangerissa tehtiin paljon "pahaa" varsinkin 70-luvulla, kun moni vanha rakennus sai väistyä betonineliöiden tieltä ja näin on käynyt tietysti monessa muussakin kaupungissa.

    Täytyypä näyttää nämä kuvat vielä tyttärellekin - hän haaveilee arkkitehtin urasta.

    Mukavaa helmikuuta.

    VastaaPoista
  8. Hei Marianna,
    Eikö olekin kiinnostavia ratkaisuja!! Kaikkien toimivuudesta ja asumismukavuudestakaan en ole ihan varma, mutta hauskoilta ne näyttävät.

    Ihana haave tyttärelläsi. Minäkin joskus tuollaista hiukan haaveilin, mutta matematiikka ei ollut oikein minun lajini joten.. Nyt vain ihailen noita valmiita taloja. Ja hyvä niin.

    Mukavaa helmikuuta teillekin sinne vuonoon.

    VastaaPoista
  9. Aivan ihania nuo tiilitalot, mitkä muodot:) Amsterdamissa on muutenkin paljon kauniita rakennuksia, asuin siellä jonkun aikaa kun tapasin eksäni,joka silloin asui siellä. PIdän paljon tuollaisista arkkitehtuurikävelyistä, sillä pidän paljon kauniista rakennuksista.

    VastaaPoista
  10. Heips Jael, kiva kun kävit kävelylläni.

    Muodokkaita ovat ;-). Siis nuo talot.
    Täällä on paljon kauniita tiilirakennuksia ja olenkin niitä ihaillut usein. Kun jossain asuu riittävän pitkään, alkaa kuitenkin tulla vähän sokeaksi omalle lähiympäristölleen ja siksi tuollainen teema-kävely on mainio. Se avaa silmiä katsomaan taas vähän uudella tavalla tuttujakin kulmia.

    VastaaPoista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!