24 kysymystä elämästä-haaste

Sain haasteen Kotonasi-blogin Annukalta. Haasteessa vastaillaan 25 kysymykseen elämästä. Ilahduin toki siitä, että Annukka oli tullut ajatelleeksi minua haasteita jakaessaan, mutta voin vakuuttaa, että samalla vastaileminen vähän jännitti. On helpompi postailla kuulumisia reissuista tai kevään etenemisestä, mutta omien ajatusten ja asioiden jakaminen täällä on aina vähän erilaista. Sitten ajattelin, että olenhan aiemminkin kirjoitellut muutaman aika henkilökohtaisen postauksen, joten menkööt samaan syssyyn tämäkin. Eli tässä:


Mitä rakastat?
Aitoa, sisikunnasta pulppuilevaa naurua.


Missä olet tosi hyvä?
Aika kinkkinen kysymys. TOSI hyvä kuulostaa vähän liioittelulta, mutta luulen että pienten lasten kanssa osaan yleensä olla aika luonteva. Tyyppinä uskon olevani rauhallinen ja aika helposti lähestyttävä, enkä ollenkaan pelottava. Samasta syystä taidan olla myös varsinainen hörhö-magneetti. Saan helposti juttuseuraa bussipysäkeillä ja kaupan kassajonoissa. Toisaalta olen kyllä iän myötä oppinut onneksi näyttämään myös vähän tylyltä tarvittaessa.


Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?
Huomaan, että nämä sydän-jutut ovat minulle yhä vähän hämmentäviä :-). Mutta jos ajatellaan enemmänkin kuvaannollisesti, niin tanssi parhaimmillaan voi olla sellaista. Jos liike ja musiikki napsahtavat ihan kohdalleen, olen muissa sfääreissä.


Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?
K saa minusta esiin sekä parhaat, että harmillisesti myös ne huonoimmat puolet.


Mitä haluaisit oppia?
Tooosi monia asioita! Valokuvaamaan muotokuvia, puhumaan uusia kieliä, tunnistamaan tähtiä ja avaruuden ilmiöitä, joogaamaan, ompelemaan vaatteita, dreijaamaan savea, uimaan ihan oikealla tekniikalla, tuntemaan kaikki syötävät sienet, tunnistamaan kaikki tavallisimmat linnut laulun perusteella...

Kuten huomaat, homma leviää ihan mahdottomaksi. Ongelma taitaa olla siinä, että niin kovin monta asiaa haluaisin oppia, mutta jostain pitäisi aloittaa.
Siis. Ehkä ihan aluksi haluaisin opetella pitämään kaappini ja laatikkoni järjestyksessä ja olemaan suunnitelmallisempi ainakin tärkeissä asioissa.


Mistä haluaisit tietää lisää?
Voi ei. Taas tulee mieleen heti kilometrilista, mutta yritän nyt hillitä itseni.

Ihmisen mieli on sellainen mysteeri, että se ei koskaan lakkaa minua kiinnostamasta. Olen joskus kauan sitten istunut monta vuotta psykologian luennoilla (en siis ole psykologi, vaikka ala opintoihini kiinteästi kuuluikin),  mutta silti haluaisin yhä tietää lisää. Luulen, että en enää kaipaa niinkään luentoja, vaan uskon että olemalla herkkä ja avoin niin omille kuin muidenkin kokemuksille, ymmärrän ja tiedän ihmismielestä koko ajan enemmän.


Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?
On sillä väliä, ainakin itseni kannalta. Toivon, että viiden vuoden kuluttua voisin elämänkokemusteni myötä olla taas hivenen viisaampi näissäkin jutuissa.


Mitkä unelmasi olet saavuttanut?
Olen saanut matkustaa ja nähdä maailmaa, tehdä töitä itseäni kiinnostavien asioiden parissa ja minulla on ihana, vähän laajentunutkin perhe. En ole ehkä ollut unelmoimisessa koskaan oikein mestari, mutta luulen saavuttaneeni enemmän kuin saatoin koskaan ajatellakaan. Nyt on hyvä.


Missä tilanteessa/millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten?
Vuosi sitten asuin Amsterdamissa ja reissasin todella paljon K:n mukana. Ihan omat juttuni olin järjestänyt niin, että saatoin lähteä K:n mukaan matkalle pienelläkin varoitusajalla ja matkalaukut olivat aina vähän valmiudessa. Se oli ihanaa, koska tiesin ettei sellainen elämä jatku ikuisesti. Tietysti jo pelkästään ulkomailla asuminen oli oikein hyvä vaihe elämässä. Ajatukset avartuivat aika lailla.

Viisi vuotta sitten asuimme vielä Suomessa ja tein äärimmäisen mielekästä, mutta samalla myös tosi kuormittavaa työtä. Ajattelin työasioita oikeastaan yötäpäivää. Vasta näin jälkikäteen näen ja ymmärrän, kuinka väsynyt silloin olin. Kun viisi vuotta sitten mahdollisuus Hollantiin muuttamisesta tuli eteen, en epäröinyt hetkeäkään. Vaikka samalla tietysti huoli tänne jäävistä läheisistä vähän kaihersi mieltä. Näin jälkikäteen ajateltuna päätöksemme muuttaa oli kuitenkin ihan älyttömän viisas teko siinä vaiheessa.


Mikä on sinulle todella tärkeää?
Suoraan omaan hyvinvointiini liittyvä juttu on läheisten hyvinvointi. Jos lähimmillä kaikki on hyvin, minäkin voin yleensä mainiosti. Muita elintärkeitä juttuja ovat hyvä yöuni, valo, ulkoilma, liikkuminen ja tasainen verensokeri. Aineellinen hyvinvointi on ihan kiva juttu, mutta lopulta hyvin toisarvoista.

Sitten on tietysti sellaisia isompia tärkeitä asioita kuten tasa-arvo, toisten ihmisten huomioiminen, luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen, rauha ja turvallisuus...


Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?
Tässä pitää nyt vastata ihan lonkalta ensimmäinen mieleen tuleva juttu, koska vaihtoehtoja on miljoona.
Ihan ekana mieleen ponnisti ajatus, että olisi hauska perustaa pieni, viihtyisä kahvi- ja teehuone, jonka tiskit notkuisivat ihania herkkuja, jossa olisi hyllymetreittäin kivoja oikeita paperisia kirjoja ja lehtiä ja iloinen, leppoisa ja aurinkoinen tunnelma.

Todellisuudessa minulla ei ole turhan ruusuisia kuvitelmia yrittäjyydestä, koska olen lähtöisin yrittäjäperheestä. Mutta kun tuossa kysymyksessä luvattiin, etten voisi epäonnistua, niin uskalsin heittää kehiin tämmöisen idyllin.


Kenen mielestä olet kaunis?
K sanoo minua joskus kauniiksi, vaikka uskoisin hänen tarkoittavan nykyisin entistä useammin sitä kokonaispakettia, johon kuuluu myös muuta kuin ulkoiset ominaisuuteni


Kuka rakastaa sinua?
Perhe

Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?
Voi hirvitys millainen kysymys. Tämä ei olekaan mikään pikkupähkinä. En nyt halua lähteä mihinkään kovin syvälliseen pohdintaan, sillä tiedän että jos sille tielle lähden, postauksessa ei tule lainkaan loppua. Siispä:
Suomessa hoitasin ensimmäiseksi joitakin ihan konkreettisia juttuja kuten lastenhoidon, koulutuksen, työllisyyden ja vanhustenhoidon parempaan kuntoon. Muuten täällä on aika hyvä olla jo näin.

Entä sitten koko maailmanlaajuisesti? Tietysti ne itsestäänselvyydet, että kaikille riittäisi ruokaa, turvaa, työtä, mahdollisuus opiskella ja toteuttaa itseään, saada tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa jne, Lisäksi toivoisin, että koko maailmaan saataisiin lisää lempeyttä, hyväntahtoisuutta, ja yhteen hiileen puhaltamista. Maapallo on lopultakin aika pieni ja kaikki me olemme täällä samassa veneessä. Yritetään siis käyttäytyä niin, että kaikilla on hyvä olla.


Miksi sinut kannattaa tuntea?
Tuo kannattaa-sana vähän pisti silmääni. En usko, että minun tuntemisestani kukaan varsinaisesti hyötyy sen enempää kuin kenen tahansa random-tyypin tuntemisesta. Mutta hyville ystävilleni luulen olevani lojaali, luotettava ja aito ihminen, joka on oikeasti kiinnostunut kuulemaan heidän ajatuksiaan, tunnelmiaan ja kuulumisiaan. Tykkään toki myös yhteisistä hauskoista jutuista, hassuttelusta, nauramisesta ja joskus vähän pöhköistäkin ideoista.


Milloin viimeksi teit jotain uutta?
Tänä talvena olen käynyt yhden uuden tanssilajin alkeiskurssia. Olen myös opetellut käyttämään Helsingin uudistunutta joukkoliikennettä :-/ , tutustunut täkäläisten ruokakauppojen (minulle uuteen) valikoimaan ja esimerkiksi kantapään kautta opetellut uudelleen muistamaan, että kasvikset ja hedelmät pitää punnita itse. Noloja tilanteita kassalla on ollut riittävästi.
Kaikki tuo alkaa tosin olla jo hanskassa, joten olen valmis uusiin huimiin haasteisiin ;-)


Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?
Kyllä


Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?
Konkreettisissa asioissa tulee mieleen ainakin muutamat vaatteet. Vanhan duffelitakkini vuorikangas on nolosti ratkennut, eikä sitä saa enää siististi korjattua.

Muuten luulen, etten ole taipuvainen hirveästi jumittamaan.


Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?
Tiedän, että minun pitäisi käydä iltaisin ajoissa nukkumaan. Olen kyllä petrannut tässä vähän.


Ketä varten pukeudut?
Itseäni varten. Tykkään mukavista ja helpoista vaatteista, joiden olemassaoloa ei tarvitse joka hetki miettiä. Joskus voin kyllä pukeetumisellani yrittää olla huomaavainen myös muita kohtaan, jos arvelen sen olevan heille tärkeätä. Hollannissa ihmiset pukeutuivat hyvinkin epämuodollisesti ja rennosti ja huomasin, että noiden neljän vuoden aikana omakin suhtautumiseni pukeutumiseen muuttui selvästi huolettomammaksi. Enkä kyllä pidä sitä mitenkään hyvänä muutoksena.


Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?
Jos minusta tuntuu, että olen pukeutunut tilanteeseen juuri sopivasti, enkä siis tunne olevani yli- tai alipukeutunut, oloni on hyvä. Aina parempi, jos tiedän että vaatteen väri tai malli pukee minua ja että se tuo parhaita puoliani esiin. Nuorena kaikki tuo oli vielä sata kertaa tärkeämpää.


Viekö tämä unelmiasi kohti?
En osaa kuvitella, että vaatetus vaikuttaisi unelmien toteutumiseen ainakaan minun kohdallani. Kyllä ne on ihan muut jutut! Itsevarmuus ja usko omiin kykyihin tulee minulla muista asioista. Vai ymmärsinköhän nyt tämän kysymyksen jotenkin väärin?


Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?
Tähän on ehkä itse vähän jäävi sanomaan mitään, mutta toivoisin että seurassani jokainen voisi olla ihan oma itsensä. Toivon myös ystävien tuntevan, että olen aidosti kiinnostunut heistä ja että he ovat minulle tärkeitä.
Työn kautta olen tavannut paljon monenlaisia ihmisiä ja mieleeni onkin jäänyt yhden entisen esimieheni kommentti, että pärjään hyvin myös erittäin haasteellisten henkilöiden kanssa (tämän hän oli lisännyt myös työtodistukseeni). Että tästä on sitten mustaa valkoisella :-DD.


Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?
Aika paljon elämässäni minulle on tainnut vain tapahtua. Hyviä ja huonoja juttuja, joihin en ole ainakaan tietoisesti itse voinut vaikuttaa. En hirmuisesti halua suunnitella asioita loppuun asti, koska olen huomannut että tietynlaisesta joustavuudesta on elämässä enemmän iloa. Liian tiukat suunnitelmat ja niistä kiinni pitäminen sulkevat paljon jännittävien ja hauskojen sattumusten mahdollisuuksia pois.  Haluan silti uskoa, että myös itse pääsen tekemään tärkeitä valintoja omassa elämässäni.

No niin, tuli valmista ja vastaukset tipahtelivat yksi kerrallaan ja helpommin kuin uskalsin kuvitellakaan. Jos Sinä et ole vielä tarttunut haasteeseen, nappaa se tästä ja anna palaa. Lukisin tosi mielelläni vastauksiasi.

Ja Annukalle siis erityiskiitos haasteesta. Sentään selvisin :-D

Kuvat otin tänään happihyppelylläni, joka suuntautui Kaisaniemen Kasvitieteellisen puutarhan alueelle. Talventähti loisti kuin Naantalin aurinko!

Mukavaa loppuviikkoa kaikille,
Leena