keskiviikko 2. elokuuta 2017


Salaperäiset  Alppijärvet, kuin jalokivet






Saksan Alpit ovat vain hyvin kapea suikale aivan maan etelärajalla Baijerissa. Me vietimme viikon verran Berchtesgadenissa, tuolla aivan Saksan kaakkoiskulmassa lähellä Itävallan Salzburgia. Tämä on niitä harvoja saksalaisseutuja, jotka ovat kokonaan vuorten ympäröimiä.

Ensimmäisen retken Berchtesgadenissa teimme siis Almbachklammin alueelle, josta kirjoitin edellisen postaukseni. Seuraava retki suuntautui Königsseelle. Alue on melkein kuin Norjan vuono; Rinteiden väliin ahtautunut kapea järvi, josta vuoren seinämät nousevat jyrkästi kohti taivasta.





Königsseelle lähdimme turistiveneellä, joita puksuttaa järvellä tiuhaan tahtiin. Reilun puolentunnin venematkan päässä olisi ensimmäinen pysähdyskohde eli pyhän apostoli Bartolomeuksen kappeli. Emme kuitenkaan jääneet kyydistä tässä, vaan jatkoimme eteenpäin. Kappeli oli kuitenkin jo ulkoakin kovin kuvauksellinen ja kuvia siitä vilahtelee monissa seudun matkailumainoksissa.




Maisemat ovat hyvin kiehtovia ja salaperäisyyttä lisää parin vuoden takainen uutinen, jonka mukaan järven pohjasta on löytynyt kultaa. Kesällä 2015 uimarityttö löysi järven pohjasta puolenkilon painoisen kultaharkon. Kukaan ei tiennyt, miten harkko oli järveen joutunut. Uumoiltiin, että järveen olisi joskus piilotettu natsien kulta-aarre, koska löytöpaikka sijaitsee lähellä Hitlerin kesäasuntoa. On myös arveltu, että pohjassa voisi olla enemmänkin harkkoja. No, mene ja tiedä, mutta mielikuvitus lähti kuitenkin liikkeelle. Koska kultaharkolle ei löytynyt omistajaa, tyttö sai pitää löytämänsä 16 000 euron arvoisen harkon.




Me jatkoimme vielä toisen puolituntisen ja matkasimme aivan Königsseen eteläkulmaan asti. Sieltä lähti polku toisen vielä pienemmän Alppijärven rantaan. Pienempi järvi on nimeltään Obersee. Maisemat olivat jälleen aivan henkeäsalpaavat. Tyyni järvenpinta peilasi upeasti jyrkästi nousevia vuoren rinteitä. Värit olivat satumaiset. Olimme siis Saksan viimeisessä peränurkassa. Vuorenseinämän takana onkin jo Itävalta!


Rannan tuntumassa kulki polku, jota olisi voinut jatkaa vielä tunnin verran eteenpäin, ensin Fischunkealm-majalle ja sieltä vielä Saksan korkeimmalle vesiputoukselle Rötbachille. Olimme poikkeuksellisesti liikkeellä melko keveillä lenkkareilla ja vastaantulleiden patikoijien hyvin hyvin liejuisista kengistä päätellen reitin loppupää oli ilmeisesti hyvin hyvin huonossa kunnossa. Vähän mieltä karvasteli, mutta päätimme olla järkeviä, tyytyä ihailemaan putousta vähän kauempaa ja säästellä kevytlenkkareita mm. suunniteltua Salzburgin kaupunkipäivää varten.




Myöhemmin samalla viikolla teimme vielä iltapäiväretken Königsseelle. Venerannassa syödyn ihanan salaattilounaan jälkeen vuokrasimme soutuveneen ja soutelimme edellisellä venematkalla bongaamaamme rauhalliseen pikku  poukamaan. Rantauduimme valkealle hiekalle, minä tyydyin kahlailemaan ihanassa rannassa, mutta K pulahti kunnolla uimaan. Vesi oli uskomattoman kirkasta ja turkoosiin vivahtavaa. Harmi, ettei ainuttakaan kultaharkkoa sattunut silmiin veden alta. Ilma oli melkein paahteisen kuuma ja nouseva tuuli enteili alkavaa ukonilmaa. Onneksi älysimme ajoissa lähteä soutamaan takaisin venesatamaan. Paluumatkalla tuuli jo rikkoi kauniin vedenpinnan ja saimme vilvoitusta pienistä puhureista. Parkkipaikalle juostessa salamoi ja jyrisi jo. Kunnolla sade ei meitä ehtinyt kastella, mutta vähältä piti.


Königsseelle on kauniilla säällä näköyhteys myös Hitlerin kotkanpesältä. Teimme pesälle retken seuraavana päivänä, mutta meillä näköyhteys pilvien läpi ei riittänyt aivan järvelle asti. Kokemus oli kuitenkin aika vaikuttava ja siitä seuraavassa postauksessa lisää.

Mukavaa elokuun toista päivää ja iloiset terkut Amsterdamista!
Tot ziens,
Leena 







3 kommenttia:

  1. Sinulla Leena on niin hienoja ja avartavia matkakertomuksia. Minä palaan tähän vielä uudelleen, mutta nyt pitää mennä nukkumaan. Minä kuljen nyt näitä reittejä toiseen suuntaan kuin te olette menneet :)

    VastaaPoista
  2. Ihana Tuula! Olen iloinen, jos hyppäät matkalle mukaan. Kulkusuunnasta ei ole niin väliä.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!