tiistai 1. tammikuuta 2019

Vähemmän haipakkaa vuosikatsauksessa?




Vähemmän haipakkaa otsikossa tarkoittaa toiveikkaasti hitusen rauhallisempaa kulunutta vuotta edelliseen hurjaan reissuvuoteen verrattuna klik. Nytkin tein tämän blogi-postauksen katsomalla nimenomaan vuoden 2018 reissukuviamme ja -kalenteriamme. Kun taas keräilin näitä retkiämme putkeen, huomasin niitä olleen enemmän kuin riittämiin. Itseäni kuitenkin ilahduttaa, että ainakin jättämäni hiilijalanjälki pieneni hitusen tänä vuonna, koska pitkiä lentomatkoja oli kohtuullisen vähän. Reissasimme paljon junalla tai vaihtoehtoisesti vuokra-autolla, silloin kun raiteet eivät vieneet perille.

Muistin virkistämiseksi niputan tähän viimeisimmän reissuvuotemme, joka muuten jäänee myös viimeiseksi tällä erää. Jatkossa luultavimmin teemme etupäässä vain normaaleja lomamatkoja. 

Siispä tässä:

Tammikuussa



Heti vuoden alkajaisiksi pyrähdimme ihanaan Irlantiin klik . Jokusen päivän ehdin yksin kierrellä kiehtovaa Dublinia, mutta onneksi ehdimme myös yhdessä tehdä retken Irlannin länsirannikolle katsomaan vaikuttavia Cliffs of Moherin jyrkänteitä. Tuliaisina toimme muhkeat Aran-saaren villapaidat ja soodaleipä-ohjeen.



Tähän vuoden ensimmäiseen kuukauteen mahtui myös junareissu Haagiin äänestämään ja kuun vaihteessa vielä teimme kivan retken Brysseliin ja Mecheleniin Belgian puolelle.


Helmikuussa laskiais-karnevaaleihin puksuttelimme niin ikään junalla ja kohteena oli Den Bosch-niminen kaupunki Amsterdamin eteläpuolellaklik. Meno vähän etelämpänä oli selvästi villimpää kuin kotinurkilla ja kerrotaankin, että Alankomaiden eteläosissa elää se hulluttelevampi kansanosa. 



Tiedä sitten todenperäisyydestä, mutta suomalainen vappu näyttäisi jäävän toiseksi näihin karkeloihin verrattuna. Vai muistankohan väärin? No, tulevana keväänä asian voi tarkistaa taas omakohtaisesti.
Helmikuussa ehdin piipahtaa myös talvisella hiekkarannalla Zandvoortissa. Talvellakin ihanaa! Raikas meri-ilma.

Maaliskuussa pääsiäisenä matkasimme taas ensin junalla ja sitten vielä lautalla Vlielandiin, Alankomaiden pohjoisosaan. klik. Nämä muutamat pienet saaret Pohjanmeren rannalla ovat kyllä totaalisesti varastaneet sydämeni ja niitä tulee varmasti ihan hirmuinen ikävä. Ihan parasta Hollantia! 



Suomesta sinne olisi melko aikaa vievää matkustaa, koska matkalla on monta mutkaa, mutta jos joku esimerkiksi tekee purjehdusretkiä Pohjanmerellä, nuo saaret ovat kyllä vierailun arvoisia. Niitä olen ennenkin hehkuttanut.





Huhtikuussa kuun alkupäivinä matkustimme Suomeen klik yhdistetylle työ-, sukulaisvierailu-, appivanhempien väliaikaismuuton järjestely- ja tulevan muuttomme valmistelumatkalle. 




Eli paljon oli mahdutettu kymmeneen päivään, mutta ehdin toki piipahtaa Helsingin lisäksi myös Turussa.




Pölyä ja auringon paistetta saimme ihan ekstra-annokset. Kuun loppupuolella käväisimme vielä parillakin pienellä retkellä Hollannin upeilla tulppaanipelloilla ja Edamin juusto-kaupungissa. klik

Toukokuussa





Kevätretki Markenin vihreille rantaniityille ja majakan juurelle kuului jokakeväiseen perinteeseen Hollannin vuosinamme ja niin myös viime keväänä. Ihan parasta.klik



Heti toukokuun puolenvälin jälkeen lensimme Valenciaan todella mieleenpainuvalle viiden päivän reissulle, josta minulla on tosi kivojen muistojen lisäksi myös eräs hyvin kiusallinen muisto. klik ja klik Mutta siis onneksi vain muisto. Siitäkin tapahtumasta on selvitty, vaikka teille voin kertoa, että vielä joskus tuo kamala hetki pujahtaa mieleeni ja nostaa pelkohikipisaran otsalle.










Kesäkuussa kuun alun vietimme tämän vuoden pisimmällä reissulla, jonka teimme Kanadaan. K:lla oli ensin työmatka Torontoon, jossa kuljeskelin jokusen päivän itsekseni ja lisäksi pääsimme yhdessä Niagaran putouksille. klik





Kun K:n kongressi Torontossa päättyi, vuokrasimme auton ja lähdimme Montrealiin klik, Quepeckiin, Kanonoquesiin ja Thousand Island-risteilylle. klik Ihana reissu, jolta on paljon hauskoja valokuvia ja muistoja. 







Kesäkuun viimeisinä päivinä vuokrasimme auton myös Hollannissa ja teimme kivoja pikkuretkiä mm. Texelin saarelle maan pohjoisosaan. 




Heinäkuussa kuun alkupuolella pistäydyimme taas Suomessa mökeillä ja muutenkin nautimme ihanasta Suomen kesästä ja läheisten seurasta. klik







Kotiin palattuamme ehdimme pestä reissupyykkiä vain muutaman päivän sekä kestitä yhdet suomalaisvieraat, kunnes lähdimme taas junailemaan, nyt Belgian puolelle Gentiin. klik


Gent olikin kiva pikkukaupunki, missä viivyimme viikonlopun yli ja jatkoimme K:n työasioissa vielä Brysseliin. Sieltä palasimme yhdeksi päiväksi kotiin, ja sitten vuokrasimme auton ja lähdimme köröttelemään kohti Ranskaa. Ranskan reissusta onkin varsinainen postaus kokonaan kirjoittelematta..








Ensin pysähdyimme ja yövyimme Lillessä, josta suuntasimme pääkohteeseemme Reimsiin, aidon shamppanjan kotiseudulle. 





Vierailimme Epernayssa muutamalla shamppanjatilalla ja maistelimme ihanan ylellisiä aitoja kuplia. Pari pulloa rahtasimme myös kotiin ja tuleviin pippaloihin juomisiksi. 

Paluumatkalla katselimme pari päivää suloista Honfleurin pikkukaupunkia.




Ranskasta kotiinpäin ajellessa käväisimme vielä Etretat-rantakaupungissa. Rannalla sijaitsee se tosi kuuluisa kallioon eroosion vaikutuksesta syntynyt kaari, jonka mm. Monet on ikuistanut moniin maalauksiinsa. Vaikuttava!








Yhden yön vietimme vielä Ranskan puolella Boulogne-sur-Mer-rantakaupungissa, mutta sieltä ei jäänyt kovin kummoista kuvaa.

Heinäkuu muuten taisi kyllä kuulua ihka oikeaan haipakka-osastoon. Tuosta Ranskan reissusta pitäisi tehdä oikeastaan ihan oma postauksensa, sillä sieltä jäi paljon kivoja kuvia ja muistoja.

Elokuussa pari ensimmäistä päivää ehdimme taas pestä ja silittää pyykkejä ja sitten lähdimme Suomeen viettämään yhdistettyjä 90-vuotissyntymäpäiviä suvun kesken 



Teimme myös retken vanhempieni kanssa Sastamalan kirkkoon katsomaan O. Rauhalan ja K. Lavosen maalauksia ja Laukon kartanoon lounaalle. Ihastuttava kesäpäivä sadekuuroineen kaikkineen. klik



Kotiin palattuamme hoidimme jo rutiinilla tutun pyykkirumban ja siitä selvittyämme lähdimme vuokra-autolla kohti Hollannin eteläisintä osaa ja Maastrichtia. klik (Päätimme todella hyödyntää tuon viimeisen kesämme keskemmällä Euroopassa, kun kaikki tuntui olevan niin lähellä ja pörräsimme ristiin rastiin noita lähialueita.) 

Hollannin rajalta matka jatkui Saksan puolelle kauniiseen Bernkastel-Kuesiin ja virkistävän vihreille viinirinteille patikoimaan klik .






Riesling kasvoi kohisten ja säät suosivat liikunnallista loma-osuuttamme. Jokiristeily pikkulaivalla ja kauniit maisemat jäivät kyllä lämmittämään mieleen koko loppuvuodeksi.

Viimeisinä elokuun päivinä meillä oli Amsterdamissa perheen  nuorimies käymässä, ja hänen kanssaan teimme muutamia kivoja retkiä pieniin lähikaupunkeihin ja poikkesimme myös katsomassa valtavia tulvapatoja ja Rotterdamissakin taisimme pikaisesti käväistä samalla reissulla.



Syyskuussa vauhti näemmä jatkui. Lähialueilla junailimme ja pyöräilimme katsomaan Muidenin keskiaikaista ritarilinnaa... klik



... ja käväisimme ehkä viimeistä kertaa Zandvoortin rannalla jättämässä jäähyväisiä kesälle ja Hollannin hiekkarannoille. klik







Syyskuun lopussa K:lla oli reilun viikon mittainen työmatka Lontooseen ja minä lähdin mukaan. Asustimme ihan London Bridgen kulmalla ja otin mainiosta sijainnista kaiken ilon irti. Pitäsi varmaan kirjoitella joskus Lontoo-postaus tuosta viikosta.. Ehdin siellä tosiaan kaikenlaista...





Lokakuussa aika kuluikin sitten etupäässä pakkaillessa, ystäviä tavatessa ja hyvästejä jättäessä. K ehti vielä tehdä pari työmatkaa, joista toinen oli vajaan viikon mittainen, mutta minä en halunnut enää lähteä mukaan. Pakkaamiseen ja muiden asioiden järjestelemiseseen kului paljon aikaa ja energiaa normaalin arjen pyörittämisen ohella.

Marraskuussa ihan ensimmäisenä päivänä palasimme sitten vihdoin Suomeen ja entiseen, mutta nyt tyhjään kotiin. Tavaramme olivat vielä kontissa matkalla meritse ja maitse. Tehtyämme nopeasti alkusiivouksen lähdin vielä yhdelle K:n esitelmämatkalle mukaan Tanskan Aarhusiin pariksi päiväksi.







Kaupunki vaikutti aika pieneltä, mutta oli ihan soma. Kuulin kuitenkin, että kaupunki oli Tanskan toiseksi suurin. Vähän harmillisesti en osannut oikein keskittyä enää turistina olemiseen, vaan ajatukseni olivat jo Suomessa ja kotona. Olin hieman kärsimätön, koska tiesin että laatikoiden purkaminen odotti lähes heti matkalta palattuamme. 

Marraskuun loppu kuluikin sitten laatikoita purkaessa, uusia hankintoja tehdessä ja pimeyteen ja harmauteen totutellessa.

Joulukuussa ainut joulukuun reissumme suuntautui omalla autolla pariksi päiväksi Pirkanmaalle. Muuten olemme nauttineet kotinurkista. Tahti siis selvästi laantui. Huuuuh.

Aloitin postaukseni toteamalla, että kulunut vuosi on ollut aika hiljainen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tätä niputusta tehtyäni en olekaan enää ihan varma. No, kuten mainitsin, vaikka menoa riittikin, nyt ainakin lentokilometrejä on selvästi vähemmän. Se ilahduttaa näin jälkeenpäin katsottuna. Muutenkin elämä tasoittunee taas kotimaan myötä ja tulevana vuonna vietämme aikaa varmaankin enemmän vanhempiemme, lastemme ja jo lastenlastenkin kanssa. Mikäs sen tärkeämpää. Aikansa kutakin siis.  

Oli kivaa, ja samalla myös hyödyllistä, koota tätä menneen vuoden katsausta taas näin reissu-näkökulmasta. Muunkinlaisia katsauksia aion tehdä, mutta ehkä kuitenkin vain itselleni. Ja vaikka taaksepäin katsominen ei niin järkevää aina olisikaan, siitä voi myös oppia. Olkoonkin että nykyhetki on omasta mielestäni se tärkein. 

Teetkö sinä mielessäsi tai muuten katsauksia kuluneeseen, vai suuntaudutko jo innokkaana tulevaan?

Onnellista ja kiinnostavaa Uutta Vuotta 2019!

Leena


P.S. Ensimmäisen valokuvan viipottava pariskunta ei ole me vaan Scheveningenin uimarannalta bongattu vauhtipari

12 kommenttia:

  1. Huh. Siinäpä oli reissu jos toinenkin. :-)

    Onnellista uutta vuotta, Leena! <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos Satu. Pikkureissuja olikin tullut vähän huomaamatta tehtyä aika monta. Nyt kuitenkin olen rauhoittumassa normaalin ;-) ihmisen elämään ja arkeen täällä Suomessa. Toisten tekemiä matkajuttuja luen edelleen todella mielelläni.
    Toivotan Sinulle erityisen kivoja alkuvuoden päiviä sinne Kolumbiaan.

    VastaaPoista
  3. Melkoinen määrä matkoja ja kokemuksia ja ihania kuvamuistoja.

    Musta on viime aikoina tuntunut siltä, että k a i k k i muut ihmiset maailmassa matkustaa tosi paljon, mutta me ei käydä enää ikinä missään (pitää pitkälti paikkansa, mutta siihen on syynä yksinyrittäjämiehen vaikeus saada tuuraajaa lyhyenkään poissaolon ajaksi).
    Ja vaikka välillä käy mielessä, että olis kiva vaihteeksi lähteä johonkin vähän kauemmas, niin kaikkein eniten kiehtoo kuitenkin kotimaa ja täälläkin ne tutut, itselle parhaaksi havaitut paikat. Sen verran olen vuosien varrella työni puolesta joutunut matkustamaan maailmaa ympäri, että suurin into on varmaan mennyt (enkä oikeasti tykkää lentämisestä yhtään). Tai sitten olen vaan realisti, joka "tyytyy kohtaloonsa". No, ainakin on hiilijalanjälki meidän lentämättä jääneiden lentojen osalta olematon, jos itseään haluaa jollain lohduttaa.

    Kiitos näistä sinisistä taivaista ja kivoista kuvista ja toivotaan tänne koti-Suomeen vähän tätä päivää tyynempää jatkoa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas matkustin nuorena aika vähän ja nekin jotkut reissut vaikka Keski-Eurooppaan tai Lappiin tehtiin yleensä henkilöautolla. Nyt on lennetty ja saastutettu maailmaa sitten senkin edestä. Siitä on kyllä huono omatunto, vaikka vähän yritettiin puolustella asiantilaa sillä, että meillä ei sitten ollut lainkaan omaa autoa ja tosi paljon käytettiin vain julkista liikennettä. Mutta mutta. Mitään en kyllä myöskään kadu. Ihanaa se oli niin kauan kuin sitä kesti! Ihan valtavasti on kauniita (ja vähemmänkin kauniita, mutta avartavia) muistoja plakkarissa. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että oma ymmärrykseni, suvaitsevaisuuteni ja maailmankatsomukseni kyllä muuttui huimasti noiden reissuvuosien myötä.
      Tulevaisuudessakin haluaisin tehdä yhden VALOmatkan talvella ja sitten vastaavasti kesällä katsella tätä kotimaata taas vähän tarkemmin. Ihan rahallisestikaan emme tietysti pystyisi jatkossa vastaavaa määrää matkustamaan, kun nyt täytyy kustantaa kahden ihmisen reissut. Noilla K:n työmatkoillahan vain minä olin se kallis matkalainen.
      Hiilijalanjäljen laskeminen ei ole kyllä yhtään pöllömpi juttu ja te tosiaankin voitte olla ylpeitä omasta osuudestanne.

      Helsingissäkin tuulee ja on aika kalsa ilma, joten yhdyn toiveeseesi.

      Poista
  4. Aika paljon yhdelle vuodelle, sanoo täällä eräs, joka ei koskaan matkusta kotimaata kauemmas. Noissapa on muistelemista, ja onneksi on valokuvat, joiden avulla kaiken saa järjestykseen. Käyn klikkailemassa auki vielä nuo klikit, jotta saan minäkin näistä kokea näin kuvien kautta uusia elämyksiä. Kiitos kun jaat kuvia meille kotimaan kulkijoillekin, Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullakin siis on puhdas omatunto hiilijälkien suhteen. Vähän käy kateeksi, vaikka tuossa edellä Annukalle sanoinkin, että mitään en kadu.

      Toki ymmärrän, että jos kaikki reissaisivat noin tolkuttomasti joka vuosi, maailma kyllä korisisi vielä nykyistäkin enemmän. Toisaalta tuolta keskemmältä Eurooppaa on paljon lyhyempi matka moneen kohteeseen. Koko Hollanninkin ajaa päästä päähän muutamassa tunnissa ja sitten ollaan jo ulkomailla. Mutta lentäminen on tietysti toinen juttu ja onneksi tuo tahti oli meilläkin vain rajallisen ajan todellisuutta. Nyt sitten tasoitellaan.

      Kiva, jos tykkäsit kuvista. Olen vähän ajatellut, että lukijani alkavat jo kyllästyä kuvalliseen pommitukseni.

      Poista
  5. Tosi upea vuosikatsaus ja hienot kuvat, teillä on ollut paljon kivoja reissukohteita:) Oikein hyvää alkanutta vuotta Leena:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tykkäsit katsauksesta. Enemmänhän se tietysti on sellainen muistilista, mutta samalla itselle todella kiva tapa pistää kuvia ja kulunut vuosi jonkinlaiseen järjestykseen.
      Iloa Sinunkin alkuvuoteesi Jael :-)

      Poista
  6. Hyvää uutta vuotta 2019!

    Minäkin täältä koetan taas ponnistaa mukaan uuteen vuoteen ja nautin kovasti tästä kuvamatkapostauksestasi!
    Kivoja reissuja!

    Minulla on tapana tehdä katsaus kuluneeseen vuoteen, miettiä matkoja, mökillä tehtyjä projekteja, tapaamisia jne. Siitä on sitten hyvä katsoa kiitollisena uutta kohden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivä, että piipahdit Kanavalla!
      Minunkin mielestäni on kiva saada mennyt vuosi jotenkin purkkiin ja muistella tehtyjä projekteja, matkoja ja muita merkittäviä tapahtumia. Samalla voi suunnitella tulevaa ja siirtää toteutumattomia juttuja kenties tulevaisuuden listalle. Tosin en välttämättä kirjoita todellisia lsitoja, vaan suunnittelen ihan vaan mielessäni. Ja suunnittelussakin olen kyllä ainakin K:n mielestä aika suurpiirteinen. Mutta omalla tyylilläni siis.
      Onnellista ja kiinnostavaa vuotta 2019 myös sinulle Marianna!

      Poista
  7. Teillä on ollut ihan mieletön vuosi. Paljon matkoja ja uusia kokemuksia. Ihastuttava kuvapostaus!
    Mielenkiintoista ja onnellista uutta vuotta 2019, Leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkeenpäin sen aina vasta huomaa, kuinka paljon reissuja onkaan kertynyt. Hollanti on niin keskellä tuolla, että ei oikein huomaakaan, kun on jo ulkomailla. Asiassa on varmasti niin hyvät kuin huonotkin puolensa.
      Vaan nyt ollaan täällä ja nautitaan näistä kulmista.

      Kiitos samoin Sinulle Tuula ihanainen, upeata kulttuuri- ja kokemusvuotta 2019!

      Poista

Olen aina tosi iloinen pienestäkin kommentista. ISO KIITOS!!